Ero sivun ”Syanobakteerit” versioiden välillä

 

== Myrkyllisyys ==

Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Sinibakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, [[Maksamyrkky|maksamyrkkyjä]] ja [[Hermomyrkky|hermomyrkkyjä]].<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40 Duodecim, Helsinki 2007. [http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses Verkossa englanniksi]</ref> [[Maksa]]lle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin [[hermosto]]lle myrkylliset. [[Makea vesi|Makeiden vesien]] maksamyrkyt ([[mikrokystiinit]]) ja [[murtovesi|murtoveden]] maksamyrkyt ([[nodulariinit]]) ovat rakenteeltaan [[aminohapot|aminohapoista]] muodostuneita rengasrakenteisia [[peptidi|peptidejä]] aiheuttaen eläimille maksan turpoamisen ja [[Šokki|sokin]]. Hermostoon vaikuttavat toksiinit (mm. [[anatoksiinit]] ja [[saksitoksiinit]]) ovat rakenteeltaan pienimolekyylisiä [[hiilivedyt|hiilivety]]renkaita sisältäviä [[alkaloidit|alkaloideja]] tai [[organofosfaatit|organofosfaatteja]] aiheuttaen mm. [[lihas]]ten [[halvaus|halvaantumista]].<ref>[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00203 Terveyskirjasto, Jouko Tuomisto: Viekö sinilevä hengen tai maksan?, 3.11.2014]</ref>

Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Sinibakteereja sisältävässä vedessä uimisesta voi tulla [[ihottuma]]a, [[päänsärky]]ä ja [[kuume]]tta. Järvivedestä otetussa puhdistetussa juomavedessä ei sinibakteerimyrkkyjä ole merkittäviä määriä.{{Lähde}}