Ero sivun ”Bentsodiatsepiinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
prosenttia |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 46:
Ensimmäinen bentsodiatsepiini, klooridiatsepoksidi (Risolid) löydettiin vahingossa vuonna 1954. Lääkkeen löysi itävaltalainen tiedemies [[Leo Sternbach]] (1908–2005), joka työskenteli lääkeyhtiö [[Hoffmann-La Roche]]lle. Aluksi hän keskeytti työnsä yhdisteen ''Ro-5-0690'' kanssa, mutta hän löysi uudelleen yhdisteen vuonna 1957, kun hänen apulaisensa oli siivoamassa laboratoriota. Vaikka aluksi hänen työnantajansa suhtautui kielteisesti jatkotutkimuksiin, Sternbach teki jatkotutkimusta, joka paljasti yhdisteen olevan erittäin tehokas [[rauhoittava lääke]].
Geneerinen kemiallinen nimi klooridiatsepoksidille on methaminodiatsepoksidi. Sitä myytiin kauppanimellä Librium (Suomessa myös ''Risolid''), joka oli johdettu equilibrium-sanan viimeisestä osasta. Vuonna 1959 yli 2 000 psykiatria määräsi ja yli 20 000 potilasta käytti lääkettä. Se kuvattiin sanoilla "kemiallisesti ja kliinisesti muista rauhoittavista lääkkeistä poikkeavat psyykkisesti energisoivat tai muutoin psykoterapeuttiset lääkkeet nyt saatavilla." Testien aikana huomattiin klooridiatsepoksidin aiheuttavan lihasten rentoutumista ja rauhoittavaa vaikutusta laboratorioeläimillä, kuten hiirillä, rotilla, kissoilla ja koirilla. Pelko ja aggressio lähtivät huomattavasti pienemmillä annoksilla kuin valmisteilla jotka aiheuttavat [[hypnoosi]]n. Klooridiatsepoksidi on samantapainen [[fenobarbitaali]]n kanssa [[antiepilepti]]sissä vaikutuksissaan. Kuitenkin siinä ei ole [[barbituraatti]]en hypnoottista vaikutusta. Eläinkokeita tehtiin [[Bostonin eläintarha]]ssa ja [[San Diegon eläintarha]]ssa. 42 sairaalapotilasta, jotka kärsivät akuutista ja kroonisesta alkoholismista sekä lukuisista [[psykoosi|psykooseista]] ja [[neuroosi|neurooseista]] hoidettiin klooridiatsepoksidilla. Pääosalla potilaista tuskaisuus, jännittyneisyys ja motorinen levottomuus vähentyivät tehokkaasti. Positiivisimmat tulokset saatiin alkoholistipotilailla. Raportoitiin, että [[
Klooridiatsepoksidi mahdollisti emotionaalisten häiriöiden hoitamisen ilman henkisen tarkkanäköisyyden tai valppauden menettämistä. Se auttoi henkilöitä, joilla oli ''pakko-oireita'' kuten yhtä potilasta, joka tunsi pakolliseksi laskea [[sälekaihdin|sälekaihtimien]] säleet astuessaan huoneeseen.<ref>''Makers Worried On Tranquilizers'', New York Times, August 28, 1960, Page F1.</ref>
| |||