Ero sivun ”Vought F4U Corsair” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p nbsp, kuvakoon määr pois using AWB
ajatusviivoja
Rivi 9:
}}
 
'''Chance Vought V-166 (F4U Corsair)''' oli yhdysvaltalainen yksimoottorinen, yksitasoinen ja yksipaikkainen [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjälentokone]], jota käytettiin [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ja [[Korean sota|Korean sodassa]].<ref name="airvectors">http://www.airvectors.net/avf4u.html</ref> Vought-yhtiön lisäksi koneita valmistivat [[Goodyear]], jonka valmistamat koneet saivat tunnuksen '''FG''', sekä [[Brewster Aeronautical Corporation]], jonka valmistamat koneet saivat tunnuksen '''F3A'''. Konetta valmistettiin vuosien 1941-19521941–1952 välillä noin 12&nbsp;500 kappaletta.
 
Kyseessä oli tukialushävittäjä, jota ei haluttu huolia tukialuskäyttöön. Se oli tehokas, epävakaa ja äärimmäisen kiikkerä [[Mitsubishi A6M Reisen|Zeron]] tappaja, jossa oli suurin saatavissa oleva tähtimoottori istutettuna kevyeen runkoon. Pitkä nokka esti näkyvyyden eteenpäin nousuissa ja laskuissa. Moottorin raju vääntötaipumus teki koneesta vaarallisen nousuissa. [[Niksattu siipi|Siipien niksauksella]] ”käänteinen lokkisiipi” -konfiguraatiolla saatiin lisää maavaraa suurelle potkurille.<ref>Humble: s. 60</ref>
 
Koneen potentiaali tiedostettiin jo hyvin varhain - se oli nopea, äärimmäisen ketterä, tehokas ja siinä oli hyvä aseistus, mutta Corsairia pidettiin hyvin vaikeana lentokenttäkäsittelyominaisuuksiltaan. Niinpä US Navyn sijaan Corsair päätettiin standardisoida US Marine Corpsin pääkalustoksi, ja se alkoi korvata [[Grumman F4F Wildcat]]-kalustoa 1943 alkaen. Myös [[Fleet Air Arm]], Britannian laivaston ilmavoimat, alkoi saada Corsair-kalustoa [[Lend-Lease]] -toimituksina 1943.
 
Kone oli tehokas osaavissa käsissä, mutta suuri määrä onnettomuuksia varjosti koneen mainetta. Fleet Air Arm kuitenkin kehitti ne käytännöt, jolla Corsairista saatiin hyvä tukialushävittäjä. Kone menestyi alusta alkaen USA:n merijalkaväen maatukikohtiin perustuvissa operaatioissa, ja hyväksyttiin lopulta myös US Navyssa laivastokäyttöön. Vuodesta 1945 alkaen se alkoi korvata Grumman [[F6F Hellcat]]in laivaston standardihävittäjä- ja rynnäkkökoneena.