Versio 20. maaliskuuta 2020 kello 05.23 muokkaa AJuurikkala (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 986 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.39.204) ja palautettiin versio 18489870, jonka on tehnyt Crt: vanh. lähde, jonka löysin arkistosta, eikä sen mukainen ← Vanhempi muutos		Versio 20. maaliskuuta 2020 kello 05.32 muokkaa kumoa AJuurikkala (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 986 muokkausta merkitty lähdepyyntöjä Uudempi muutos →
Rivi 6: Vilja on maailman tärkein ravintovara, sillä sitä kasvatetaan maapallolla enemmän kuin mitään muita ravintokasviryhmiä. Se myös antaa ihmisille enemmän ravintoa kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Eräissä [[kehitysmaa\|kehitysmaissa]] köyhät ihmiset syövät lähes pelkästään viljaa. Kehittyneissä maissa viljan osuus ihmisten ravinnosta on pienempi, mutta silti merkittävä. Vaikka eri viljalajeissa on eroja, niiden ''viljely'' on periaatteessa varsin samankaltaista. Kaikki ovat yksivuotisia heinäkasveja: yhdellä kylvämisellä saadaan yksi sato. Kylmien alueiden viljaa on usein kahta tyyppiä: syys- ja kevätviljaa. Viljan ''ravintosisällöstä'' suurin osa on [[hiilihydraatti]]a, mutta niissä on myös merkittävä määrä [[proteiini]]a~~, vaikka sen [[aminohappo]]koostumus ei olekaan ihmisen ravitsemuksen kannalta optimaalinen~~. Kokojyvävilja on hyvä [[kuitu\|kuidun]], eräiden hyödyllisten [[rasvahapot\|rasvahappojen]], [[vitamiini]]en ja muiden [[hivenaine]]iden lähde.<ref>{{Verkkoviite\|Nimeke = Leipätiedotus - Mitä täysjyvä on?\|Osoite = https://web.archive.org/web/20160815044357/http://www.leipatiedotus.fi/taysjyva/mita_taysjyva_on \|Ajankohta = 2016-06-21\|~~Arkisto~~ ~~= http://archive.is/fh91Q\|~~Arkistoitu = 2016-0608-2115}} (Internet Archive)</ref> Viljoista [[vehnä]]n viljelyn historia ulottuu pisimmälle: sen viljelyn katsotaan alkaneen jo 10 000 vuotta sitten.{{Lähde}} == Viljan viljely == Rivi 18: === Syysvilja === Syysviljan hyötyjä on se, että kuivina alkukesinä sato on parempi kuin kevätviljalla.<ref name=":1" /> Syysvilja almistuu nopeammin puitavaksi kuin kevätvilja, koska riittävä lämpösumma saadaan nopeammin kerrytettyä, koska pellon kuivumista ei tarvitse odottaa. Haittapuolena on suurempi eroosio kevätviljoihin verrattuna, koska mahdollinen maanmuokkaus pitää tehdä syksyllä<ref name=":0" /> ja talvi tuottaa tappiota.{{Lähde}} ~~Haittapuolena on suurempi eroosio kevätviljoihin verrattuna, koska mahdollinen maanmuokkaus pitää tehdä syksyllä<ref name=":0" /> ja talvi tuottaa tappiota.~~ === Viljalajikkeet === Rivi 36 ⟶ 34: == Vilja ravintona == Maailman nykyään kahdestatoista tärkeimmästä viljelyskasvista viisi on viljoja: vehnä, [[maissi]], [[riisi]], [[ohra]] ja [[kirjodurra\|durra]]. Nämä viisi viljalajia tuottavat yli puolet ihmiskunnan käytössä olevasta ravintoenergiasta.{{Lähde}} Viljat voidaan jaotella kahteen ryhmään sen mukaan, mikä on niiden pääasiallinen käyttökohde. Osa viljoista käytetään suoraan ihmisravinnoksi, pääasiassa leipäviljaksi, osa puolestaan käytetään pääasiallisesti eläinten ruokintaan eli [[rehu]]viljaksi. Leipäviljoja ovat muun muassa vehnä ja ruis, kun taas maissia, ohraa ja kauraa käytetään enemmän rehuviljoina.{{Lähde}} Maailmaa vuodesta 2008 lähtien ravistellut [[ruokakriisi]] on aiheutunut kasvi- ja erityisesti viljaperäisen ravinnon korvautumisesta eläinperäisellä ravinnolla, öljyn hinnan nousemisesta ja viljelyä tukevien rahoitusten vähyydestä.<ref>{{Verkkoviite \|osoite=http://www.kepa.fi/blogi/8871 \|nimeke=Blogi: Ruokakriisi lymyilee ehkä ovella \|julkaisu=Kepa.fi}}</ref> Mikäli koko maailman viljasato käytettäisiin vain ihmisten ruokkimiseen, viljasato riittäisi koko ihmiskunnan ruokkimiseen mainiosti.{{lähde}} Yli puolet maailman viljasadosta käytetään kuitenkin eläinten rehuksi. Tällöin sen hyötysuhde ihmisravintona putoaa esimerkiksi naudalla kymmenesosaan verrattuna siihen, että ihminen käyttäisi viljan ravinnokseen sellaisenaan.{{Lähde}} ja viljelyä tukevien rahoitusten vähyydestä.<ref>{{Verkkoviite \|osoite=http://www.kepa.fi/blogi/8871 \|nimeke=Blogi: Ruokakriisi lymyilee ehkä ovella \|julkaisu=Kepa.fi}}</ref> Mikäli koko maailman viljasato käytettäisiin vain ihmisten ruokkimiseen, viljasato riittäisi koko ihmiskunnan ruokkimiseen mainiosti.{{lähde}} Yli puolet maailman viljasadosta käytetään kuitenkin eläinten rehuksi. Tällöin sen hyötysuhde ihmisravintona putoaa esimerkiksi naudalla kymmenesosaan verrattuna siihen, että ihminen käyttäisi viljan ravinnokseen sellaisenaan. Yhä useampi saa viljatuotteiden käytöstä vatsakipua, turvotusta ja ripulia ilman diagnosoitavissa olevaa keliakiaa<ref>Saatko vatsaoireita viljojen syömisestä? Tuore tutkimus löysi syyn yleistyvälle mahakivulle. Helsingin Sanomat 5.8.2016. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002914360.html</ref>. Columbian yliopistossa vuonna 2016 valmistuneen tutkimuksen mukaan [[gluteeni]]a sisältävistä viljoista vatsaoireita sekä väsymyksen, päänsäryn ja muistihäiriöiden kaltaisia neurologisia oireita saavilta ei-keliaakikoilta löytyy tulehduksesta ja suolen epiteelisolujen vaurioitumisesta kertovia biomarkkereita. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että merkkiaineiden lisääntyminen johtuu siitä, että verenkiertoon pääsee mikrobeja vaurioituneen suolen seinämän kautta. Sekä oireet että verenkierron biomarkkerit vähenivät huomattavasti kun he poistivat vehnää, ruista ja ohraa sisältävät tuotteet ruokavaliostaan puoleksi vuodeksi.<ref>Intestinal cell damage and systemic immune activation in individuals reporting sensitivity to wheat in the absence of coeliac disease. https://gut.bmj.com/content/65/12/1930</ref> Rivi 53 ⟶ 50: [[ruis]] 28 900 hehtaaria, 3 920 kg/ha, yhteensä 113,5 miljoonaa kg Vaikka ruis kuuluukin oleellisena osana suomalaiseen ruokavalioon, sen viljelyhalukkuutta heikentää nykyään viljelyn riskialttius. Ruis on kylvettävä aikaisin (elo-syyskuun vaihteessa), joten sen esikasvi on puitava aikaisin. Märkinä kesinä rukiin kylvö saattaa aiheuttaa [[Maan tiivistyminen\|peltomaan tiivistymistä]], mikä vaikuttaa epäsuotuisasti sekä maan kasvukuntoon että odotettavissa oleviin satoihin. Lisäksi sen talvehtiminen riippuu talven sääoloista.{{Lähde}} Suomalaisista viljalajeista vehnä ja ruis lasketaan leipäviljoiksi, kaura ja ohra rehuviljoiksi niiden pääasiallisen käyttökohteen mukaan. Ihmisravinnoksi käytetään Suomessa rukiista 80 prosenttia, vehnästä 39 prosenttia, kaurasta 6 prosenttia ja ohrasta alle 1 prosentti. Tässä yhteydessä viljan, pääasiassa ohran käyttöä [[mallas\|maltaaksi]] ei ole laskettu ihmisravinnoksi. Rehuksi suomalaisviljoista käytetään kaurasta 76 prosenttia, ohrasta 62 prosenttia, vehnästä 44 prosenttia ja rukiista 0,2 prosenttia. Rukiin täysin olemattomaan rehukäyttöön on syynä sen heikko soveltuvuus eläinten ravinnoksi.{{Lähde}} Myös rehumaissia viljellään Suomessa, mutta sen osuus peltoalasta on hyvin pieni. Maissin osuuden tosin ennustetaan [[ilmaston lämpeneminen\|ilmastonmuutoksen]] myötä kasvavan. Vaikka ilmasto-olosuhteet tulevaisuudessa suosisivatkin Suomea maissinviljelyalueena, esteenä viljelylle on sen heikko sopeutuminen päivän pituuteen. Maissi vaatii vuorokaudessa enemmän pimeitä tunteja kuin Suomessa on [[Kasvukausi\|kasvukauden]] aikana. Maissi korjataan Suomessa yleisimmin rehuksi. Tällöin maissista korjataan koko maanpäällinen kasvusto.{{Lähde}} == Viljalajeja== Viljalajeja, suunnilleen vuosituotannon järjestyksessä:{{Lähde}} vehnä eli leipävehnä (''Triticum aestivum''), lauhkean ilmaston päävilja Rivi 79 ⟶ 76: * [[sulkahirssit\|sulkahirssi]] (''Pennisetum'' sp.), Afrikassa ja Aasiassa Toisinaan luetaan viljoihin kuuluviksi myös muutamia muihin [[heimo (biologia)\|heimoihin]] kuin heinäkasveihin kuuluvia viljelyskasveja. Sellaisia ovat [[tattari]], [[kvinoa]] ja [[amarantti]]. Ne eivät kuitenkaan täytä viljan määritelmää, joten ne ovat ns. pseudo- eli [[valevilja\|valeviljoja]]. Usein puhutaan myös palkoviljoista, joilla tarkoitetaan eräitä viljeltyjä [[hernekasvit\|hernekasveja]], mutta nekään eivät täytä viljan määritelmää. Nimessä esiintyvä vilja viitanneekin enemmän niiden luonteeseen viljelykasveina.{{Lähde}} ==Vilja vientituotteena==

Ero sivun ”Vilja” versioiden välillä