Ero sivun ”Luu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
siirretään luuytimen yksityiskohdat artikkelin sisään, järjestellään samalla osioita
Rivi 1:
'''Luu''' ({{k-la|os}}, mon. ''ossa'') on kovan [[Luukudos|luukudoksen]] muodostama tukirangan osa. Luut muodostavat selkärankaisilla sisäisen tukirangan eli [[Luuranko|luurangon]]. Luut kiinnittyvät yleensä toisiinsa [[nivel]]in. Luun sisällä on pehmeäpehmeää [[luuydin]], joka voi olla keltaista tai punaista. Punainen luuydin tuottaa muun [[punasolu]]ja,muassa [[granulosyytti|granulosyyttejä]], [[monosyytti|monosyyttejä]], [[imusolu]]ja ja [[verihiutale|verihiutal]]eitapunasoluja.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=312| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
 
== Jaottelu ==
Rivi 9:
* Litteät luut ovat muodoltaan litteitä. Ne ympäröivät ja suojaavat ruumiin onteloita, ja niiden luuytimessä muodostuu verisoluja. Litteitä luita ovat esimerkiksi [[Pääkallo|kallon]] luut, [[kylkiluu]]t ja [[rintalasta]].<ref name=opas-20 /><ref name=hervonen-22 />
* Ilmaontelon täyttämien luiden onteloiden sisäpuolella on limaa erittävä kalvo. Näihin luihin lukeutuu esimerkiksi [[yläleukaluu]].<ref name=opas-20 />
 
== Tehtävät ==
Luilla on useita tehtäviä. Ne toimivat elimistön tukirankana, suojaavat [[sisäelimet|sisäelimiä]], mahdollistavat liikkumisen, varastoivat mineraalisuoloja ([[kalsium]]ia, [[fosfori]]a ja [[magnesium]]ia) ja osallistuvat mineraaliaineenvaihduntaan.<ref name=solunetti>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/luu/ | Nimeke = Yleistä luusta | Julkaisu = Solunetti.fi | Viitattu = 5.1.2016}}</ref> Luiden ytimissä syntyy veren [[punasolu]]ja.<ref name=opas-20 />
 
Luut varastoivat kivennäisaineita kuten [[kalsium]]ia ja [[fosfaatti]]a. Elimistö voi irrottaa niitä luusta käyttöönsä tarvittaessa esimerkiksi raskauden ja imetyksen aikana, luiden ja hampaiden muodostuksen aikana tai kasvukausien aikana.<ref name=opas-20>Opas anatomiaan 2015, s. 20.</ref>
 
Luiden ulkopinnalla on epätasaisuuksia, joihin [[Jänne|jänteet]], [[Nivelside|nivelsiteet]] ja muut [[Sidekudos|sidekudoksiset]] rakenteet kiinnittyvät.<ref name=hervonen-22>Hervonen 2004, s. 22–24.</ref>
 
== Rakenne ==
[[Kuva:603 Anatomy of Long Bone.jpg|thumb|Putkiluun rakenne.]]
Luuta peittää kova luukalvo, jonka kautta verisuonet läpäisevät luun sisäosat. Luukalvon alla on tiiviistä luusta muodostuva kuorikerros. Sen alla on luun huokoinen sisin eli hohkaluu, jonka pienissä väleissä on [[luuydin]]tä. Pitkissä putkiluissa luuydintä voi olla myös luuydinonteloissa.<ref name=opas-20 /> Luuydin voi olla keltaista tai punaista.<ref name="Haug" />
 
Tiiviin luun kerros on koostunut toisiinsa luuaineksella liimautuneista Haversin kanavajärjestelmistä. Volkmannin kanavat ovat Haversin kanavien poikittaisia haaroja. Huokoinen hohkaluu rakentuu toisiinsa anastomoivista luu-ulokkeista, joiden väliin jää tilaa.<ref name=hervonen-22 />
Rivi 31 ⟶ 24:
 
[[Nivel]]een päättyessään luukalvo jatkuu nivelkapselina. Synoviaalinivelellä toiseen luuhun niveltyvän luun pinnalla on [[nivelrusto]]a.<ref name=hervonen-22 />
 
== Tehtävät ==
Luilla on useita tehtäviä. Ne toimivat elimistön tukirankana, suojaavat [[sisäelimet|sisäelimiä]], mahdollistavat liikkumisen, varastoivat mineraalisuoloja ([[kalsium]]ia, [[fosfori]]a ja [[magnesium]]ia) ja osallistuvat mineraaliaineenvaihduntaan.<ref name=solunetti>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/luu/ | Nimeke = Yleistä luusta | Julkaisu = Solunetti.fi | Viitattu = 5.1.2016}}</ref> Luiden ytimissä syntyy veren [[punasolu]]ja.<ref name=opas-20 />
 
Luut varastoivat kivennäisaineita kuten [[kalsium]]ia ja [[fosfaatti]]a. Elimistö voi irrottaa niitä luusta käyttöönsä tarvittaessa esimerkiksi raskauden ja imetyksen aikana, luiden ja hampaiden muodostuksen aikana tai kasvukausien aikana.<ref name=opas-20>Opas anatomiaan 2015, s. 20.</ref>
 
Luiden ulkopinnalla on epätasaisuuksia, joihin [[Jänne|jänteet]], [[Nivelside|nivelsiteet]] ja muut [[Sidekudos|sidekudoksiset]] rakenteet kiinnittyvät.<ref name=hervonen-22>Hervonen 2004, s. 22–24.</ref>
 
Punainen [[luuydin]] tuottaa [[punasolu]]ja, [[granulosyytti|granulosyyttejä]], [[monosyytti|monosyyttejä]], [[imusolu]]ja ja [[verihiutale]]ita.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=312| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
 
== Murtumat ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luu