Ero sivun ”Keskustelu:COVID-19” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
:Olet oikeassa. Poistin nämä arvelut. Jos joku löytää luotettavampaa lähdettä asiasta, jossa asian osoitetaan olevan yksittäistapausta merkittävämpi tarttumistapa, niin vastaavanlaisen tekstin voi ehkä lisätä artikkeliin. [[Käyttäjä:5-HT2AR|5-HT2AR]] ([[Keskustelu käyttäjästä:5-HT2AR|keskustelu]]) 18. maaliskuuta 2020 kello 11.17 (EET)
==Oireettomien osuus==
Osa kantaa virusta täysin oireettomana tai enintään näennäisen oireettomana ilman että tartunnan saanut itse tai sairaanhoito huomaa nämä oireet. Jos joku löytää nyt tai tulevaisuudessa laajalla otoksella arviota siitä, että kuinka moni sairastunut tulee olemaan oireeton, niin se olisi hyvä lisä artikkeliin. Nykyisellään tutkimuksia asiasta ei taida juuri olla, ainakaan [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=asymptomatic+covid-19 pubmed-sivulla]. Näistä kirjoitushetken pubmedin kärkituloksista esimerkiksi
*[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32179137 tässä] kyse on noin 500 Wuhanista Japaniin evakuoidusta henkilöstä, joista 13 todettiin sairastuneen virukseen. Näistä 13:sta 30 päivän seurantajakson jälkeen (jakso on tiettävästi pidempi kuin taudin pisin mahdollinen itämisaika) 4 oli oireettomia ja 9 oireilevia. Tutkimukessa käytetyn tilastotieteellisen hattutempun perusteella 95% (95% [[luottamusväli]]llä, CI, Confidence Interval) kaikista maailman virukseen sairastuneista 7.7-53.8% on oireettomia. Jos oletetaan ettei tutkimuksessa tehty virhediagnooseja, otos on silti surkean pieni.
*[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32179910 tässä] kyse on 55 näennäisen oireettomista tyypeistä, joista seurantaikana kaikki saivat joko lievän, keskivakavan tai vakavan COVID-19:n. Tutkimus ei siis liity asiaan otsikostaan huolimatta. - [[Käyttäjä:5-HT2AR|5-HT2AR]] ([[Keskustelu käyttäjästä:5-HT2AR|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2020 kello 08.23 (EET)
| |||