Ero sivun ”Koulukiusaaminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehneet 2001:14BA:984A:F200:0:0:0:8EA, 109.240.212.223 ja Aulis Eskola) ja palautettiin versio 18768215, jonka on tehnyt Lentokonefani |
Kumottu muokkaus 18783454, jonka teki Linkkerpar (keskustelu) taisit painaa väärää nappia, vai haluatko rikkoa oikeasti linkit? Merkkaus: Kumoaminen |
||
Rivi 48:
==Tutkimustuloksia==
Joka kymmenes [[peruskoulu]]lainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta<ref>Jaana Laitinen: Onni potkaisi koulukiusaamisen tutkijaa. Helsingin Sanomat 15.4.2009, C6.</ref>. [[Stakes]] julkaisi syksyllä 2008 koulukiusaamista koskevan tutkimuksen, joka käsitteli kiusaamisen yleisyyttä, syitä ja siihen puuttumista peruskoulun 8. ja 9. luokilla. Sen mukaan suurin osa oppilaista ei joutunut kiusatuksi tai kiusannut muita. Kiusatuksi joutui kuitenkin pojista kymmenen ja tytöistä kuusi prosenttia. Toisten oppilaiden kiusaaminen oli pojilla yhtä yleistä kuin kiusatuksi tuleminen. Tytöt kiusasivat toisia oppilaita puolet vähemmän kuin tulivat itse kiusatuiksi. Kiusaaja-uhreja oli pojista kolme prosenttia ja tytöistä prosentti. Tutkimuksen mukaan koulukiusaamisen uhrien määrä lisääntyi 2000-luvulla<ref name=kpy>[
Vuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan 10,3 % lapsista [[Suomi|Suomessa]] kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kahdesti edellisen kuukauden aikana, mikä on 31 rikkaan maan vertailussa lähellä keskiarvoa (10,8 %). Vähiten kiusaamista ilmeni [[Ruotsi|Ruotsissa]] (4,5 %), [[Islanti|Islannissa]] (4,6 %), [[Italia|Italiassa]] (5,2 %); eniten [[Liettua|Liettuassa]] (29,2 %), [[Latvia|Latviassa]] (22,7 %) ja [[Viro|Virossa]] (16,6 %).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.unicef-irc.org/publications/pdf/RC14_eng.pdf|nimeke=Building the Future - Children and the Sustainable Development - Goals in Rich Countries|tekijä=Chris Brazier|julkaisu=|ajankohta=Kesäkuu 2017|julkaisija=Unicef|selite=s. 49 (pdf:n sivu 47)|viitattu=16.6.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005256253.html|nimeke=Suomi on lapsille ja nuorille maailman viidenneksi paras maa, julistaa Unicefin raportti – mutta väkivalta ja kiusaaminen painoivat sijoitusta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-06-15|viitattu=2017-06-16|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
==Koulukiusaamiseen puuttuminen==
Joka neljäs toistuvan koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että koulun aikuiset ovat puuttuneet kiusaamiseen. Kiusaamiseen puututtiin yleisemmin kahdeksannella luokalla. Kiusaaja-uhrit olivat huonoimmassa asemassa kiusaamisen selvittelyssä. Tutkimuksen mukaan opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Parhaiten kiusaamisen saa kuitenkin lopettamaan muut oppilaat. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on myös todennäköistä, että muutkin avaavat silmänsä. Kouluterveydenhuollossa tulisi selvittää kiusaamisen mahdollisuus paljon oirehtivilla, masentuneilla, ylipainoisilla ja koulutapaturmien yhteydessä. Kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten koulukiusaamista<ref
Merkittävin suomalainen koulukiusaamisen vastainen hanke on ollut 2007 käynnistynyt, Turun yliopiston psykologian professori [[Christina Salmivalli|Salmivallin]] ja erikoistutkija Elisa Poskiparran yhdessä johtama [[KiVa Koulu]] -ohjelma, jonka piiriin oli ainakin periaatteessa liittynyt jo noin 90 prosenttia suomalaisista peruskouluista.<ref name="kv-vientituote">{{verkkoviite| osoite= http://www.utu.fi/fi/Palvelut/medialle/tarinapankki/Sivut/kiva-koulu-ohjelmasta-kansainvalinen-vientituote.aspx| nimike= KiVa Koulu -ohjelmasta kansainvälinen vientituote | ajankohta= |julkaisija= Turun yliopisto, utu.fi | viitattu= 6.6.2017}}</ref><ref>{{verkkoviite| osoite= http://www.hs.fi/nyt/art-2000002886181.html| nimike= Suomalainen kiusaamista vastaan taisteleva ohjelma nousi ”internetin etusivulle”| ajankohta= 15.2.2016 |julkaisija= Helsingin Sanomat, hs.fi | viitattu= 6.6.2017}}</ref> Muita koulukiusaamiseen puuttumiseen rohkaisevia kampanjoita ovat 2010-luvun alkupuolella olleet [[Päijät-Hämeen poliisilaitos|Päijät-Hämeen poliisilaitoksen]] ja [[sisäasiainministeriö]]n Nyt riittää! -kampanja<ref>http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/17/bradi-olen-seurannut-kiusaamista-lahelta-ja-nahnyt-mita-se-aiheuttaa</ref> <ref>http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194870528341/artikkeli/kouluihin+kiusaamista+kasitteleva+oppitunti+.html</ref> ja [[Suomen Lukiolaisten Liitto|Lukiolaisten liiton]] #kutsumua -nettikampanja.<ref>http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288730897721.html</ref><ref>http://yle.fi/uutiset/lukiolaiset_haluavat_kaikkien_puuttuvan_kiusaamiseen__kutsumua-kampanja_syntyi_pikavauhtia/7438943</ref>. Lisäksi vuonna 2013 [[Kotipizza]]lla oli käynnissä Rispekti-kampanja, jossa jokaisesta ''Rispekti''-pizzasta lahjoitettiin yksi euro koulukiusaamisen vastaiseen työhön.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.marmai.fi/uutiset/duudsonit-pullauttavat-kayntiin-rispekti-kampanjan-6287293|nimeke=Duudsonit pullauttavat käyntiin Rispekti-kampanjan|julkaisu=Markkinointi & Mainonta|viitattu=5.12.2016}}</ref>
| |||