Ero sivun ”Klodvig I” versioiden välillä

{{Merovingien dynastia}}

[[Kuva:Portrait Roi de france Clovis.jpg|thumbnail|left|Klodvigin muotokuva 1700-luvun pronssimitalissa]]

 

== Taustaa ==

Toisaalta hän toteutti mittavaa allianssien ja sotilaallisten valloitusten politiikkaa. Aluksi hänellä oli tässä apunaan vain muutama tuhat miestä. Aseiden ja aseellisten miesten lukumäärää tärkeämpää oli kuitenkin taistelutaito, joka oli hankittu muita barbaariheimoja vastaan keisarikunnan palveluksessa sodittaessa. Tämä mahdollisti Klodvigin menestyksen. Jos Klodvig pystyikin melko nopeasti ottamaan vallan ja alistamaan uudet alueet, niin syynä tähän oli se, että hän oli vähiten huono monista huonoista vaihtoehdoista. Lisäksi hän oli kääntynyt katoliseen kristinuskoon, millä myös oli oma poliittinen merkityksensä.

 

 

Merkittävän vastuksen Klodvigin jatkuvalle halulle valloittaa uusia alueita tarjosi [[Teoderik Suuri]], joka oli Klodovigin lanko. Hän alkoi esiintyä kaikkien Klodovigin uhkaamien pikkuruhtinaskuntien suojelijana. Klodovig tajusi, että hän saa puolestaan tukea Teoderikia vastaan [[Itä-Rooma]]n keisarilta, joka oli kovin tyytymätön siihen asiaintilaan, että sen muodollinen vasalli oli noussut mahtavaksi hallitsijaksi. Frankkien ja [[ostrogootit|ostrogoottien]] valtakunnan välille pääsi muodostumaan eräänlainen kauhun tasapaino.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 49</ref>

Itä-Rooman keisarin [[Anastasios I|Anastasius I]]:n tuen avulla Klodvig hyökkäsi [[visigootit|visigootteja]] vastaan. Nämä asuttivat suurinta osaa [[Pyreneiden niemimaa]]sta ([[Septimania]]) ja Gallian lounaisosia Loiren laaksoon pohjoisessa Cévannesiin idässä.

 

 

Aina uusia alueita ei hankittu sotimalla. Klodvig hankki itselleen alueita myös juonittelulla ja suoranaisilla rikoksilla, joita historioitsija Gregorius Toursilainen kuvaa ihailevaan sävyyn. Halutessaan liittää erään pikkuruhtinaskunnan alueisiinsa hän lähetti ruhtinaan pojalle kirjeen, jossa kertoi että tämän isä on jo vanha ja väsynyt mies. Jos isäruhtinas kuolisi olisi Klodvig valtaistuimelle nousseen nuoren ruhtinaan ystävä ja liittolainen. Poika teki kuten Klodvig oli laskelmoinut ja murhasi isänsä. Nyt nuori ruhtinas kutsui Klodvigin lähettiläät luokseen tekemään liittosopimusta. Klodovigin lähettiläät surmasivat nuoren ruhtinaan heti tavattaessa. Sitten ruhtinaskunnan väki kutsuttiin käräjille valitsemaan uutta ruhtinasta. Ainoa ehdokas oli Klodovig joka vakuutti, että hänellä ei ollut mitään tekemistä edellisten kuolemantapausten kanssa. Käräjät valitsivat Klodvigin uudeksi ruhtinaaksi. Gregorius Toursilaisen mukaan näin tapahtui, koska puhdassydäminen Klodovig teki Herran tahdon mukaan ja Herra toi Klodovigille tämän viholliset kukistettaviksi.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 48</ref>

 

== Kääntyminen ja kaste ==

 

Gregorius Toursilaisen mukaan Klotilde teki kaikkensa saadakseen puolisonsa kääntymään kristinuskoon. Aluksi Klodvig oli vastahankainen - hän epäili yhden ainoan jumaluuden olemassaoloa ja toisaalta hänen kasteen saaneen vanhimman poikansa varhainen kuolema vahvisti tätä epäuskoa. Toisaalta Klodvig pelkäsi mahdollisen kääntymisensä kristinuskoon heikentävän hänen pakanallisten frankkialamaistensa luottamusta. Klodvig tarvitsi kuitenkin myös gallialais-roomalaisen papiston tukea, sillä tämä ryhmä oli kasvattanut valtaansa kristinuskon levitessä Gallian väestön keskuuteen. Roomalaisen hallintojärjestelmän rapautuessa piispat olivat ottaneet haltuunsa kaupunkien keskeiset hallinnolliset tehtävät ja tulleet näin monin paikoin merkittäviksi paikallisiksi johtajiksi. Kirkolla oli hallussaan ainoa kelvollisesti organisoitu hallinnollinen järjestelmä, joka myös levisi paljon laajemmalle kuin barbaariset pikkuvaltiot.

[[Kuva:Chlodwigs taufe.jpg|thumb|200px|left|Pyhä Remigius kastaa Klodvigin. Saint-Gillesin mestarin maalaus n. vuodelta 1500.]]

 

 

Klodvigin kaste merkitsi alkua papiston ja Ranskan kuninkuuden väliselle vahvalle siteelle. Hallitsijan tuli hallita Jumalan nimessä, ja ainoastaan hänen suorat jälkeläisensä saattoivat vaatia kruunua itselleen. Kaste myös mahdollisti Klodvigille entistä tiukemman otteen alistamistaan kansoista, sillä kasteen avulla hän oli saanut tuekseen vaikutusvaltaiset kirkonmiehet. On heitettävä syrjään vanha teoria, jonka mukaan germaanit yksinkertaisesti alistivat roomalaisen Gallian. Kyseessä oli valtasuhteiden uudelleenmuotoutumisesta alkunsa saanut germaanisten ja roomalaisten kulttuurien vähittäinen yhdistyminen, joka muodostui jatkuvaksi prosessiksi.

 

== Pariisi, uusi pääkaupunki ==

 

Klodvigin hallinnon aikana Pariisi ei kokenut merkittäviä muutoksia, eikä niitä tullut myöskään myöhemmän merovingikauden aikana. Kaupunki ei kokenut suuria muutoksia rakennustensa suhteen, vaan antiikin perintöä säilytettiin ja joskus rakennettiin uudelleen. Ainoastaan uudet kirkolliset rakennukset muuttivat kaupunkikuvaa. Niiden rakentamisen kustansi useimmiten joku kuninkaallisen perheen jäsen tai muu varakas aristokraatti. Klodvigin kuoleman jälkeen kuningatar Klotilde oli innokas kaupungin uusien rakennusten rakennuttaja.

 

== Klodovigin kuolema ==

 

== Valtakunnan jako 511 ==