Ero sivun ”Teurastus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa: ei pidä katsoa samaan aikaaan televisiota :( |
lähdepyyntöjä |
||
Rivi 8:
Muun muassa [[nauta|naudalta]], [[lammas|lampaalta]] ja [[hevonen|hevoselta]] nyljetään [[nahka]] teollisuuden raaka-aineeksi. [[Sika]]a ei yleensä nyljetä, vaan kalttauksessa poistetaan karva (harjakset) ja orvaskeden pintaa. Siipikarjaa ei myöskään nyljetä, vaan ruhot kynitään eli höyhennetään.
==Etymologia==▼
Verbi ”teurastaa” on johdettu sanasta ”teuras”, joka on lainattu germaanisista kielistä jo esihistoriallisena aikana. Teuras tarkoitti alun perin nautaeläintä, lähinnä härkää tai sonnia. Sittemmin teuraalla on tarkoitettu teuraseläintä, teurastettavaksi valittua tai kasvatettua eläintä.{{lähde}}▼
Samansukuisia sanoja ovat muun muassa [[latina]]n härkää ja sonnia tarkoittava sana [[taurus]] ja kreikan taũros, ja [[suomen kieli|suomen]] sanat [[tarvas]] ja [[torvi]], sekä nimi [[Tarvo]].{{lähde}}▼
==Sivutuotteet==
Sivutuotteita ovat ne osat eläimistä, joita ei voida käyttää, tai ei käytetä ihmisravinnoksi. Näiden käsittelystä määrää [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] ja neuvoston asetus.<ref>(EY)N:o 1774/2002</ref> Sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan riskiperusteisesti. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat muun muassa aikuisten nautojen ja lampaiden kallot ja aivot, sekä kokonaiset eläimet, joista edellä mainittuja ei ole poistettu. Tällä pyritään minimoimaan BSE-riskiä (”[[hullun lehmän tauti]]”). Toiseen luokkaan kuuluvat muun muassa suolten sisältö ja hylätyt eläimet, elleivät kuulu luokkaan yksi. Kolmanteen luokkaan kuuluvat muun muassa ihmisravinnoksi hyväksyttyjen ruhojen osat, joita ei käytetä ihmisravinnoksi.<ref name="pien">Eviran sivut/opas pienteurastamon sivutuotteet</ref>
Rivi 18 ⟶ 24:
==Teuraseläimet==
Yleisiä teurastettavia eläimiä ovat nauta, sika, lammas ja muut [[sorkkaeläimet]],{{Selvennä|Olisiko parempi laittaa tuotantoeläimet?}} sekä [[hevonen]], [[kana]] ja muu siipikarja. [[Kala|Kaloja]] ei aina teurasteta sanan varsinaisessa merkityksessä, eikä aina peratakaan (esimerkiksi neulamuikut), mutta isommat kalat on syytä teurastaa, koska niihin jää muuten maksoittunutta verta, mikä heikentää makua. Kalojen teurastus tapahtuu katkaisemalla niiden [[aortta]] eli tekemällä iso poikittaisviilto kiduskaarien taakse.{{lähde}}
==Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa==
Rivi 28 ⟶ 34:
{{Legend|#0000FF|Rituaaliteurastus kielletty}}
{{Legend|#E6E6FA|Ei tietoa}}]]
[[Uskonto|Uskonnollisten]] syiden niin edellyttäessä saadaan verenlasku aloittaa samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa.<ref name="asetus" /> Usein kyseistä [[juutalaisuus|juutalaisten]] [[kosher]] ja [[islam]]iin perustavaa [[
▲[[Tiedosto:Two Butchers.jpg|thumb|left|250px|Kaksi lihanleikkajaa työssään]]{{clear}}
▲==Etymologia==
▲Verbi ”teurastaa” on johdettu sanasta ”teuras”, joka on lainattu germaanisista kielistä jo esihistoriallisena aikana. Teuras tarkoitti alun perin nautaeläintä, lähinnä härkää tai sonnia. Sittemmin teuraalla on tarkoitettu teuraseläintä, teurastettavaksi valittua tai kasvatettua eläintä.
▲Samansukuisia sanoja ovat muun muassa [[latina]]n härkää ja sonnia tarkoittava sana [[taurus]] ja kreikan taũros, ja [[suomen kieli|suomen]] sanat [[tarvas]] ja [[torvi]], sekä nimi [[Tarvo]].
==Katso myös==
| |||