Ero sivun ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ässät
liimablankotusta ja ajatusviivotusta
Rivi 113:
Pommin pudotti [[Charles Sweeney]]n ohjaama B-29 nimeltään ''[[Bockscar]]''. Pommituslennolla oli vaikeuksia. Aluksi toinen konetta saattavista, mittalaitteita mukanaan kuljettavista koneista eksyi pilveen. Sitä odotettiin turhaan 40 minuuttia, mikä kulutti polttoainetta. Operaation ensisijainen kohde oli [[Kokura]]n kaupunki, mutta pilvipeite esti kohteen pommittamisen. ''Bockscarin'' polttoainesäiliön pumppu meni rikki, ja yli 2&nbsp;000&nbsp;kg polttoainetta menetettiin, mikä lyhensi lentoaikaa. ''Bockscar'' joutuikin palatessaan turvautumaan varalaskupaikkaan [[Okinawa]]lla muiden koneiden palatessa Tinianille.<ref>Herlin s. 155</ref>
 
Lennettyään kolme kertaa Kokuran kaupungin yli se suuntasi vaihtoehtoiseen kohteeseen Nagasakiin. Aluksi myös Nagasakin yllä oli pilviä, mutta ne rakoilivat viime hetkellä. Tämä mahdollisti visuaalisesti kohteen pommittamisen. Pommi pudotettiin noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta – aiotusta kohteesta – luoteeseen olevalle teollisuusalueelle. Se räjähti 43 sekuntia myöhemmin 469 metrin korkeudessa. Nagasakin pommi (22 kilotonnia) aiheutti tuhoa vähemmän kuin Hiroshiman pommi vaikka se oli voimakkaampi, sillä maasto oli mäkisempää. Kumpuileva maasto toisaalta suojasi, toisaalta keskitti ja voimisti räjähdyksen voimaa suppealla alueella, jonka koko oli noin 11 neliökilometriä. Tämän pommituksen valokuvauskoneessa oli mukana [[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|Kuninkaallisten ilmavoimien]] edustajat [[Leonard Cheshire]] ja [[William Penney]]. ''Bockscarin'' tutkaupseerina (elektroniset vastatoimet - [[ELSO]]) oli luutnantti [[Jacob Beser]]<ref>Thomas & Witts: s. 175–176</ref>, joka oli ollut myös Enola Gayn lennolla. Hän on siis maailman ainoa kahteen ydinasehyökkäykseen osaa ottanut.<ref>Thomas & Witts: s. 360</ref>
Pommi tuhosi eniten rakennuksia noin 3,8&nbsp;km alalla Urakamin laaksossa.
Pommi tappoi heti noin 35&nbsp;000–70&nbsp;000 ihmistä ja vammautti 41&nbsp;000. Uusimpien tutkimusten mukaan Nagasakissa kuoli 87&nbsp;000. Nagasakin pommin suurempi voima näkyi sen tuhoalueessa. Paineaalto tuhosi rakennuksia ainakin vielä 2,4&nbsp;km päässä. Graniitti muuttui karkeaksi 1,5 kertaa kauempana kuin Hiroshimassa ja hiiltymistä tapahtui 3,35 kilometrin päässä. Tulipaloja oli 3,2&nbsp;km päässä keskipisteestä<ref>[https://www.slideshare.net/MoiduBhai/atomic-bombing-of-hiroshima-nagasaki]</ref>. Ihmisiä paloi Nagasakissa 4,2 kilometrin päässä, Hiroshimassa 2,4 kilometrin päässä. Tiiliä siirtyili paikoiltaan keskimäärin kolmen kilometrin päässä, mutta joissain tapauksissa jopa 4,9 kilometrin päässä.{{lähde}}
Rivi 158:
=== Pommitusten puolesta ===
 
Yhden näkemyksen mukaan pommit olivat kosto japanilaisille, jotka aloittivat sodan Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvaltain sotilaita kuoli jatkuvasti taisteluissa. Japanilaiset kiduttivat ja tappoivat sotavankejaan. Mutta vain 10–20 &nbsp;% amerikkalaisista kannatti jokaisen japanilaisen tappamista. Trumanin erään lausuman mukaan ”japanilaiset ovat kuin petoja ja heitä täytyy kohdella kuin petoja”.
 
Trumanin perustelu atomipommin käytölle oli se, että Japani saataisiin antautumaan nopeasti. Näin pelastettaisiin monen amerikkalaissotilaan henki.
Rivi 172:
Monet taas ovat olleet sitä mieltä, että Japani olisi antautunut pian ilman pommeja {{lähde}}. Useat korkeat Yhdysvaltain sotilasjohtajat pitivät atomipommeja jälkikäteen sotilaallisesti turhina.
Yhdysvaltain kenraali [[Dwight D. Eisenhower]] kertoi muistelmissaan vastustaneensa atomipommien pudottamista Japaniin.
Samoin sotilasarvoltaan korkein [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] puolella toiminut henkilö, kenraali [[Douglas MacArthur]], jolta ei ennen pommituksia kysytty mitään, sanoi jälkeenpäin, että pommitukset eivät olleet oikeutettuja sotilaallisin perustein {{lähde}}. Mutta MacArthur toisaalta kannatti maihinnousua Japaniin niin kuin Nimitzkin<ref name="Swanston_2013_370">Toinen maailmansota - historiallinen atlas, Alexander Swanston, readme.fi 2013, ISBN 978-952-220-702-9, s. 370</ref>. Näin totesivat myös laivaston amiraali [[William D. Leahy]], Tyynellämerellä Yhdysvaltain strategisia ilmavoimia komentanut kenraali [[Carl Spaatz]], prikaatinkomentaja kenraali [[Carter Clarke]] sekä muutamat muut korkea-arvoiset Yhdysvaltain sotilaskomentajat {{lähde}}.
 
Jälkikäteen useat ovat tuominneet pommien käytön Japania vastaan, oli niillä sotilaallista merkitystä tai ei, moraalittomana siviilien murhaamisena. Joidenkin mielestä vaikka Hiroshimaa saattoikin pommittaa, Nagasakin pommitus oli tarpeetonta.