Suomi jaettiin [[kihlakunta|kihlakunniksi]] 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti [[linnanvouti|linnanvoudeista]] riippumaton [[kihlakunnantuomari]]. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: [[Sääksmäen kihlakunta|Sääksmäe]]n, [[Hattulan kihlakunta|Hattula]]n ja [[Hollolan kihlakunta|Hollolan kihlakunnat]]. Samoihin aikoihin alkoi [[hallintopitäjä|hallintopitäjien]] ja [[kirkkopitäjä|kirkkopitäjien]] eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen [[nimismies]].
Hämäläisten vaikutuspiiri oli keskiajalla laaja. Hämäläiset metsästivät [[Satakunta|Satakunnassa]] ja [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]] asti. Nautintaoikeuksien määrittely tarkemmin alkoi kun [[Kustaa Vaasa]] [[1542]] julisti kruunun omaisuudeksi ne Ruotsin kuningaskunnassa olevat maat, jotka eivät olleet selkeästi yksityisessä omistuksessa. Näin ollen Ruotsin kruunulle (valtiolle) tuli mahdolliseksi tukea pysyvää uudisasutusta sekä raivaamista valtiolle otetuilla alueilla. Hämeen kannalta oleelliseksi tuli [[savolaiset|savolaisten]] [[Savolaisten asutusliike|muuttoliike ja uudisasutus]] hämäläisten erämaille. 1500-luvun puoliväliin mennessä eränkäynti myöhempään Pohjois-Satakuntaan, [[Etelä-Pohjanmaa]]lle ja Keski-Suomeen Hämeen ydinalueilta oli vähentynyt. Kustaa Vaasan erämaiden kansallistamisen jälkeen alkoi valtion tukemana asutustoiminta, johon erityisesti savolaiset osallistuivat. Kun hämäläiset kävivät savolaisten uudisasukkaiden kimppuun, sääti Kustaa Vaasa, että hämäläisillä on ensisijainen oikeus asettua Keski-Suomeen. Jos tämä oikeus jäisi käyttämättä, olisivat sitten vuorossa muut. Vuoteen [[1560]] mennessä vain viidennes [[Rautalampi|Rautalammin]] suurpitäjään eli pohjoisen Keski-Suomeen perustetuista taloista oli hämäläistä perua. Hämäläiset jatkoivat kuitenkin edelleen alueelle tulevien savolaisten uudisasukkaiden häiritsemistä. Vuonna [[1564]] hämäläisten kalastusoikeudet Keski-Suomessa julistettiin menetetyiksi. Eteläinen Keski-Suomi Jyväskylää myöten säilyi hämäläisten vaikutuspiirissä, mutta pohjoinen Keski-Suomi savolaistui murretta myöten. Hallinnollisesti Keski-Suomi kuitenkin luettiin kokonaisuudessaan Hämeeseen kuuluvaksi.
Vuonna 1634 Ruotsin valtakunnan hallintoa hoitamaan perustettiin maaherrojen johtamat läänit. Häme tuli kuulumaan [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]]in. Vuonna 1776 Keski-Suomi liitettiin vasta perustettuun [[Vaasan lääni]]in.
