Ero sivun ”Nikean uskontunnustus” versioiden välillä

vuosilukulinkkejä pois
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.157.157.162) ja palautettiin versio 17755639, jonka on tehnyt Non-Lurker)
(vuosilukulinkkejä pois)
[[Kuva:Nicaea icon.jpg|thumb|right|250px|Kreikkalainen [[ikoni]], jossa on kuvattu [[Konstantinus Suuri|keisari Konstantinus]] ja Nikean 1. kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Heidän pitämässä käärössä on uskontunnustuksen teksti kreikaksi sanoihin:''"kärsi ja haudattiin"'' asti.]]
'''Nikean uskontunnustus''' eli '''Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus''' ({{k-la|Symbolum Nicaenum}}, {{k-grc|Σύμβολον τῆς Νικαίας}}, ''Súmbolon tês Nikaías'', {{k-ru|Нике́йский си́мвол ве́ры}}, ''Nikéjskij símvol véry'')<ref name="aö">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.evl.fi/sanasto/selitysN.htm| Nimeke =Aamenesta öylättiin | Julkaisija =evl.fi | Viitattu =18.6.2009}}</ref> on yksi kolmesta niin sanotun [[Ekumeeniset uskontunnustukset|vanhan kirkon uskontunnustuksesta]]. Se laadittiin, kun ilmeni tarve ilmaista käsitteellisesti kristillisten seurakuntien yhteinen usko näiden järjestäytyessä vuonna [[325]] pidetyssä [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]], ja sitä täydennettiin [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]] vuonna [[381]]. Nikean uskontunnustus perustuu [[Apostolinen uskontunnustus|Apostoliseen uskontunnustukseen]].{{Lähde}}
 
Kristillisten kirkkojen mukaan Nikean uskontunnustuksessa [[Raamattu|Raamatun]] keskeinen oppi kootaan tiivistettyyn muotoon, ja sen keskeinen periaate on kertoa [[Jumala|Jumalan]] teoista [[Jeesus|Kristuksessa]].
[[Luterilaisuus|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] Nikean uskontunnustus on käytössä [[Apostolinen uskontunnustus|apostolisen uskontunnustuksen]] vaihtoehtona<ref name="aö" />.
 
Eri kirkkokuntien käyttämissä versioissa on pieniä eroja sanamuodoissa. Lisäksi on huomattava, että [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] sanamuodon mukaan [[Pyhä Henki]] "lähtee Isästä", kun taas läntisten kirkkokuntien piirissä Pyhä Henki "lähtee Isästä ja Pojasta". Kyseinen ns. [[filioque]] -lisäys (lat. filio 'pojasta'; -que 'sekä' > "sekä pojasta") tuli yleisesti käyttöön lännen kirkossa 600-700600–700-luvuilla. Tarkoituksena oli korostaa ylösnousseen Pojan läsnäoloa Pyhän Hengen kautta maailmassa. Lisäys syvensi eroja idän ja lännen kristillisyyden välillä ja oli yksi ortodoksisen ja katolisen kirkkokunnan eron ja lähes tuhatvuotisen molemminpuolisen [[ekskommunikaatio]]n syistä vuonna [[1054]].
 
== Uskontunnustuksen sisältö ==