Ero sivun ”Suvereniteetti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Fipen (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 93.106.60.43) ja palautettiin versio 18581994, jonka on tehnyt Politbyroo
Rivi 1:
'''Suvereniteetti''' tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella.<ref>{{cite web|title=Sovereignty - Definition|url=http://www.wordiq.com/definition/Sovereignty|publisher=WordIQ Dictionary and Encyclopedia (wordiq.com)|accessdate=5 August 2010}}</ref><ref>{{cite web|title=sovereignty (politics)|url=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/557065/sovereignty|publisher=Britannica Online Encyclopedia |accessdate=5 August 2010}}</ref> Suvereeni on toisin sanoen taho: joko konkreettinen (kuten ”[[keisari]]”) tai abstrakti, (kuten ”[[valtio]]”), jolla on ehdoton valta päättää alueen laista83kelaista ja hallinnosta. '''Ulkoinen suvereniteetti''' tarkoittaa valtion riipi3i38epumattomuuttariippumattomuutta toisista valtioista ja '''sisäinen suvereniteetti''' oikeutta käyttää omaa valtiovaltaa omalla alue3k3irirellaanalueellaan. Etymologisesti sana juontaa juurensa [[latina|latinankielen]] sanasta ”super”.
 
Kansainvälisessä oikeudessa on olemassa kaksi suvereniteetin käsitettä: todelliseen valtaan viittaava '''[[de facto]]''' -suvereniteetti ja '''[[de jure]]''' -suvereniteetti, mikä viittaa tämän vallan oikeutukseen. Suvereniteetti ''de jure'' on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyyden mutta yhtä hyvin kiistää sen. Suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista. ''De facto'' kytkeytyy oleellisesti [[väkivaltamonopoli|väkivallan monopoliasemaan]], sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Valtiollinen suvereniteetti on ''de jure'' kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista, sillä sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. ''De facto'' -suvereniteetti ei kuitenkaan voi olla suhteellista, vaan suvereniteetin voi ''de facto'' kyseenalaistaa vain toinen sen sijalle asettuva suvereeni valta. Esimerkiksi [[kansainyhteisö]] voi toimia tällaisena yksittäisten valtioiden yläpuolelle asettuvana tahona.
 
== Historia ==