Ero sivun ”Suvereniteetti” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty luokkaan Politiikan tutkimuksen teoriat
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
'''Suvereniteetti''' tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella.<ref>{{cite web|title=Sovereignty - Definition|url=http://www.wordiq.com/definition/Sovereignty|publisher=WordIQ Dictionary and Encyclopedia (wordiq.com)|accessdate=5 August 2010}}</ref><ref>{{cite web|title=sovereignty (politics)|url=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/557065/sovereignty|publisher=Britannica Online Encyclopedia |accessdate=5 August 2010}}</ref> Suvereeni on toisin sanoen taho: joko konkreettinen (kuten ”[[keisari]]”) tai abstrakti, (kuten ”[[valtio]]”), jolla on ehdoton valta päättää alueen laistalaista83ke ja hallinnosta. '''Ulkoinen suvereniteetti''' tarkoittaa valtion riippumattomuuttariipi3i38epumattomuutta toisista valtioista ja '''sisäinen suvereniteetti''' oikeutta käyttää omaa valtiovaltaa omalla alueellaanalue3k3irirellaan. Etymologisesti sana juontaa juurensa [[latina|latinankielen]] sanasta ”super”.
 
Kansainvälisessä oikeudessa on olemassa kaksi suvereniteetin käsitettä: todelliseen valtaan viittaava '''[[de facto]]''' -suvereniteetti ja '''[[de jure]]''' -suvereniteetti, mikä viittaa tämän vallan oikeutukseen. Suvereniteetti ''de jure'' on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyyden mutta yhtä hyvin kiistää sen. Suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista. ''De facto'' kytkeytyy oleellisesti [[väkivaltamonopoli|väkivallan monopoliasemaan]], sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Valtiollinen suvereniteetti on ''de jure'' kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista, sillä sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. ''De facto'' -suvereniteetti ei kuitenkaan voi olla suhteellista, vaan suvereniteetin voi ''de facto'' kyseenalaistaa vain toinen sen sijalle asettuva suvereeni valta. Esimerkiksi [[kansainyhteisö]] voi toimia tällaisena yksittäisten valtioiden yläpuolelle asettuvana tahona.
 
== Historia ==