Ero sivun ”Elsa Laula Renberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ täydennystä - tynkä Merkkaus: 2017 source edit |
+ 2 kuvaa + commonscat Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 19:
'''Elsa Laula-Renberg''' (o.s. Laula, [[29. marraskuuta]] [[1877]] [[Tärnaby]], [[Ruotsi]] – [[22. heinäkuuta]] [[1931]] [[Mosjøen]], [[Norja]]) oli eteläsaamelainen aktivisti, poliitikko ja kirjoittaja. Laula oli kotoisin ja varttui porosaamelaisperheessa Ruotsissa [[Eteläsaamelaiset|eteläsaamelaisten]] alueella lähellä [[Dikanäs]]ia. Hänen isänsä oli Norjan [[Susendal]]ista kotoisin ollut Lars Thomasson Laula ja äiti Kristina Josefina Larsdotter.<ref>{{Verkkoviite | Nimike = Elsa Laula – en kvinnlig samisk pionjär | Osoite = https://www.sametinget.se/111849 | Julkaisu = Sametinget | Viitattu = 23.10.2019 | Kieli = {{sv}} }}</ref><ref name="TheSaami-WD"/>
[[Kuva:Inför lif eller död.jpg|thumb|left|160px|Elsa Laulan kirjasen ''Infør lif eller död?'' (1904) kansi.]]
Elsa Laula valmistui kätilöksi [[Tukholma]]ssa, jossa asuessaan hän oppi yhdistystöitä. Valmistuttuaan hän palasi kotiseudulleen.
Hän on ensimmäinen saamelaisnainen, joka on julkaissut kirjoituksiaan. Vuonna 1904 Elsa Laula kirjoitti ja kustansi 30-sivuisen kirjasen nimeltä ''Infør lif eller död? Sanningsord i de Lappska förhållandena''. Kirjasessa hän käsitteli saamelaislasten kouluasioita, saamelaisten äänioikeuksia, saamelaista maanomistusoikeuksia, ja saamelaisyhdistysten asioita sekä Ruotsin hallituksen assimilointipolitiikkaa ja vallitsevaa sosiaalisen darwinismin ideologiaa. Laulan toiminnan vaikutuksesta Ruotsin saamelaiset kokoontuivat vuonna 1904 [[Tukholma]]an ja perustivat saamelaisia kokoavan ''Lapparnas Centralförbund'' -järjestön. Järjestö julkaisi vuosina 1904 ja 1905 omaa sanomalehteä (''Lapparnas Egen Tidning''), jota useat samoihin aikoihin perustetut eteläsaamelaiset järjestöt tukivat. Tukijoihin kuului Laulan kostiseudun ''Fatmomokke lapförening''.<ref name="TheSaami-WD"/>
Rivi 24 ⟶ 25:
Laula kirjoitti aktiivisesti lehdistöön ja pyrki päästä tapaamaan hallituksen ministereitä ja jopa Ruotsin kuningasta. Alkujaan hän käsitteli saamelaisten asioita Ruotsissa. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Norjan puolelta olevan porosaamelaisen Thomas Renbergin kanssa, ja muutti perheineen [[Norja]]n puolelle [[Nordlandin lääni|Nordlandin]] [[Vefsn]]iin sekä jatkoi poliittista toimintaansa sieltä käsin.<ref name="TheSaami-WD"/> Elsa ja Thomas Renberg saivat yhteensä kuusi lasta. Elsa kuoli 54-vuotiaana tuberkuloosiin [[Brønnøy]]ssa.
[[Kuva:First Sami National Convention Trondheim 1917.jpg|left|thumb|Ensimmäisen saamelaisten kansalliskokouksen (1917) kokousedustajia Trondheimissä.]]
Laula-Renbergin julkinen toiminta oli edistyksellistä ja poikkeuksellista sen ajan naiselle. Hänen toimintansa ja kirjoituksensa herättivät runsaasti vastustusta hallinnossa, ja hän kohtasi vaikeuksia toimiessaan silloisia poliittisia kanavia pitkin. Koska Laula-Renberg ymmärsi naisten merkityksen julkisten asioiden hoitamisessa ja yhteiskunnan valtarakenteiden muutoksessa hän toivoi, että saamelaisnaiset järjestäytyisivät. Hän oli vakuuttunut että saamelaisnaiset ja -miehet pystyisivät työskentelemään tehokkaasti yhdessä kansansa parhaaksi omien vahvojen järjestöjensä välityksellä. Vuonna 1910 perustettiin ensimmäinen saamelaisnaisten yhdistys (''Brurskanken Samiske Kvindeforening''). Sen tavoitteena oli perustaa koulu Nordlandiin ja jakaa oppia saamelaisille. Vuonna 1917 Elsa Renbergin toiminnan seurauksena [[Trondheim]]issä järjestettiin ensimmäinen Norjan ja Ruotsin saamelaisia koonnut Saamelaisten kansalliskokous
Elsa Laulan syntymäpäivä 29. marraskuuta on yksi saamelaisten liputuspäivistä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomo Yrttiaho | Otsikko = Voimanainen yhdisti saamelaiset | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 6.2.2020| Sivut = B 17 }}</ref>
Rivi 35 ⟶ 37:
==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi|Elsa Laula Renberg}}
* [https://areena.yle.fi/1-4149299 Nainen, joka kokosi saamelaiset,] Yle Areena
| |||