Ero sivun ”Rasvahapot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) suoraan lähteestä kopioitu teksti pois, kirjoitettava uusiksi omin sanoin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Rasvahapot''' ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia mono[[karboksyylihappo]]ja, joissa on parillinen määrä [[hiili]][[atomi|atomeja]]<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Pirjo Napari|Nimeke=Orgaaninen kemia|Vuosi=1995|Sivu=255|Julkaisija=Opetushallitus|Tunniste=ISBN 951-37-1568-X}}</ref> Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan. Rasvahapot jaotellaan niiden hiiliketjun pituuden mukaan siten, että lyhyet rasvahapot sisältävät 2–4 hiiliatomia, keskipitkät 6–10 ja pitkät 12–26. Maaeläinten rasvassa esiintyy tavallista enemmän lyhytketjuisia rasvahappoja, kookospähkinässä keskipitkiä ja kaloissa sekä useimmissa kasveissa tavallista enemmän pitkiä rasvahappoja.<ref name="Jaakkola">{{Kirjaviite|Tekijä=Irene Jaakkola|Nimeke=RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS|Vuosi=2012|Sivu=16|Julkaisija=TURUN AMMATTIKORKEAKOULU}}</ref>
Rasvahapot voivat olla [[tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneitä]], [[kertatyydyttymätön rasvahappo|kertatyydyttymättömiä]] tai [[monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömiä]]. Edellä mainittu jaottelu perustuu rakenteeseen siten, että tyydyttyneen rasvahapon(''engl. SAFA'') hiiliketju on yleensä haaroittumaton eikä siinä ole kaksoissidoksia. Tyydyttynyt rasvahappo vaatii enemmän lämpöä sulaakseen kuin vastaavanpituinen tyydyttymätön rasvahappo. Kertatyydyttymättömässä rasvahapossa (''engl. MUFA'') on yksi kaksoissidos ja monityydyttymättömässä (''engl. PUFA'') niitä on kaksi tai useampi. Tyydyttämättömän rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet riippuvat sen sisältämien kaksoissidosten määrästä, sijainnista ja konfiguraatiosta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Irene Jaakkola|Nimeke=RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS|Vuosi=2012|Sivu=16|Julkaisija=TURUN AMMATTIKORKEAKOULU}}</ref>
Rasvagapot muodostavat esteröityneinä [[glyseroli]]n kanssa [[rasva|rasvoja]] ja [[etanoli|alkoholin]] kanssa [[vaha|vahoja]]. Luonnon rasvahapot ovat [[heikko happo|heikkoja happoja]], ja ne muodostavat [[suola|suoloja]] sekä [[esteri|estereitä]]. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten [[muurahaishappo]], [[etikkahappo]] ja [[propionihappo]],<ref name="Pieni">{{kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja, 3. osa | Sivu = 1145, art = Rasvahapot | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1927 | www= http://runeberg.org/pieni/3/0631.html}}</ref> joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös [[haihtuvat rasvahapot|haihtuviksi rasvahapoiksi]] (''VFA volatile fatty acids'').<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto| Julkaisija = Turun Ammattikorkeakoulu| Vuosi =´2011| Tekijä = Aleksi Virta| Sivu = 14| www = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34331/Virta_Aleksi.pdf?sequence=1| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 2.5.2013}}</ref>
| |||