Ero sivun ”Kiiskilahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p stilisointia |
<ref>Saara Peltola: Suursaari menneinä aikoina. Helsinki 1960, s. 37-38</ref> R. Rosen: Vehkalahden pitäjän historia. Helsinki 1936 |
||
Rivi 1:
'''Kiiskilahti''' oli yksi [[Virolahti|Virolahden]] kylistä. [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauha]]nsopimuksessa 1947 toisen maailmansodan jälkeen Kiiskilahti jäi suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton puolelle osana [[Luovutettu Karjala|luovutettua Karjalaa]], joskin osa kylän maa- ja vesialueista jäi Suomen puolelle. Kiiskilahden lähin naapurikylä Suomen puolella rajaa on Hämeenkylä.
1500- ja 1600-lukujen vaihteessa lähes parinkymmenen vuoden ajan Kiiskilahdella toimi kruunun laivaveistämö (bankstad). Siellä rakennettiin laivastoa varten useita pienehköjä rannikkoaluksia, kuuttoja, [[lotja|lotjia]] ja [[pinassi|pinasseja]]. Veistämössä työskenteli ajoittain useita kymmeniä miehiä.<ref>Veikko Mattila: Virolahden pitäjän elinkeinoelämästä 1500- ja 1600-luvuilla. Ankkapurha II, Kymenlaakson Osakunnan kotiseutujulkaisu, Kotka 1949. s. 161</ref> <ref>[http://www.meriarkeologinenseura.fi/veistamotoiminta.html Kruunun veistämötoiminta Suomessa. Kirjoittaja: Hannu Konttinen]</ref> Kansantarinoiden mukaan Kiiskilahdessa kerrottiin olleen kaupunki ja myöhemmin sitä kutsuttiin vielä pilkallisesti Rämsänkaupungiksi tai Rämpsänkaupungiksi.<ref name="mr1">Naapureita – Laitsalmi, Kiiskilahti, Mustamaa. [http://www.pitkapaasi.org/Itaviitta.htm Itäviitta] No 8. s. 29-31. (perustuu Matti Nakarin haastatteluun)</ref><ref>Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970 s. 63</ref><ref>R. Rosen: Vehkalahden pitäjän historia. Helsinki 1936, s. 59</ref> Ainoa vierasperäinen paikannimi Kiiskilahdessa oli Nääsinniitty.
Vanhoina aikoina Kiiskilahdessa oli neljä taloa: Olli, Vilppu, Kiiski ja Nakari. Nämä talot sijaitsivat kaikki lähekkäin. Kiiski-nimeä tavataan myös Viipurin pitäjässä,<ref>Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970 s. 51</ref> jossa on [[Kiiskilä]]n kylä ja tarinoiden mukaan Nakarin suku on kotoisin Baltiasta.<ref>Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970 s. 57</ref> Vuonna 1641 eversti Leonhard von Vietinghoff sai läänityksekseen muun muassa Kiiskilahden kylän. Läänitys peruuntui [[Iso reduktio|isossa reduktiossa]] ja vuonna 1705 kiiskilahtelainen Martti Yrjönpoika Kiiski osti 650:lla kuparirahalla von Vietinghoff-suvun ratsutilan Koskelan kylästä.
Myöhemmin laajentunut kylä sijaitsi Koskelanjoen suun länsipuolella olevan Yllahden länsirannalla. Talvisodan kynnyksellä taloja oli 21 ja torppareita 5. [[Kansakoulu]] Kiiskilahteen perustettiin 1911. Perimätiedon mukaan [[Suursaari|Suursaaren]] Kiiskinkylän asutus on saanut sekä alkunsa että nimensä Kiiskilahdesta.<ref name="mr1"/><ref>Saara Peltola: Suursaari menneinä aikoina. Helsinki 1960, s. 37-38</ref> Kiiskin suvun jäseniä on pesiytynyt vuonna 1642 Vehkalahden [[Tammio]]on, 1644 [[Lavansaari|Lavansaareen]], 1658 Suursaareen ja viimeistään 1669 [[Tytärsaari|Tytärsaareen]].<ref>Kymistä Kotkaan, osa I. Porvoo 1999, s. 157</ref> Todennäköisesti ainakin osa näistä Kiiskeistä oli kotoisin Kiiskilahdelta.
== Lähteet ==
| |||