Ero sivun ”Liusvaara” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Liusvaara''' oli [[Ilomantsi | Ilomantsin]] itäisin [[kylä]]. Liusvaara kuului 1600-luvun puoliväliin saakka [[Suojärvi | Suojärveen]]. Kylän nimen alkuosa saattaa olla peräisin venäjän valoa merkitsevästä sanasta Люс.<ref>Kuolismaan Kettuset. Kuolismaan kylä. https://www.kuolismaankettuset.fi/etusivu/kuolismaan_kyla/</ref> Liusvaara sijaitsi noin 70 kilometrin päässä Ilomantsin [[pogosta | pogostasta]], Ylisen Liusjärven länsirannalla, järven pohjoispäässä.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> Kylässä mainitaan olleen vuosien 1618–1631 välillä yksi talo, minkä jälkeen se autioitui. Kylä oli osa [[Vuottojärvi | Vuottojärveä]] itsenäistymiseensä, vuoteen 1696 saakka. [[Ruptuurisota | Ruptuurisodan]] jälkeen Liusvaaraan muutti luterilaisia asukkaita ja kylästä tuli osa [[Ilomantsi | Ilomantsin]] kuntaa. Kylän vanhimmat talot olivat syntyneet muistitiedon perusteella kala-aitoista ja sijainneet noin 900 metrin päässä [[Liusjärvi | Liusjärvestä]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Björn, Ismo|Nimeke=Suur-Ilomantsin historia. Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran historia vuoteen 1860|Vuosi=1991|Sivu=120|Julkaisupaikka=Pieksämäki|Julkaisija=Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran paikallishistoriatoimikunta|Isbn= 925-90-2104-6 sid.}}</ref> Ilomantsin pogosta menetti [[nälkävuodet | nälkävuosien]] aikana asutustaan.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> Vuonna 1737 Liusvaaran kylä autioitui jälleen ja saman vuosisadan puolivälissä se asutettiin taas uudelleen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Saloheimo, Veijo|Nimeke=Pohjois-Karjalan historia 2. Toinen korjattu painos|Vuosi=|Sivu=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=|Isbn=}}</ref>
Relanderin matkakuvauksen perusteella Liusvaaran naisten ja miesten vaatetus oli venäläisempää kuin muualla: naiset käyttivät venäläistä kansanpukua ja asukkaissa oli monia vanhauskoisia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lehtipuro, Outi|Nimeke=Ilomantsi. Teoksessa Virtaranta, Pertti et al. (Toim.) Karjalan laulajat|Vuosi= 1968 | Sivu= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Isbn=}}</ref> Liusvaarassa toimi 1800-luvun puolivälissä lyhyen aikaa ortodoksinen luostari.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref>
Liusvaaran kylä herätti kiinnostusta kulttuurintutkijoissa. Runoilija [[Eino Leino]] vietti vuoden 1897 kesän Liusvaarassa oppimassa [[karjalan kieli | karjalan kieltä]]. [[Samuli Paulaharju]] kuvasi kylää vuonna 1920. Vuonna 1927 [[U. T. Sirelius | U. T. Sireliuksen]] johtama kansatieteellinen tutkimusretkikunta, joukossaan [[Albert Hämäläinen]], [[Tyyni Vahter]] ja [[Toivo Kaukoranta]], tallensivat kylästä suuren määrän tietoa.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref>
| |||