Ero sivun ”Loistelamppu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Aiheesta muualla: ei tynkä per ohje
liimaa kehiin
Rivi 9:
Putken päissä olevat kuumennus (hehku) -vastukset erittävät elektroneja. Näin sytytyspurkaus voi tapahtua pienemmällä jännitteellä.
 
Loisteputken sisäpinta on päällystetty [[Fluoresenssi|fluoresoivalla]] materiaalilla, joka muuttaa [[elohopea]]höyryn synnyttämän [[UV-säteily]]n ([[luminesenssi]]n) [[Valo|näkyväksi valoksi]]. Loisteputken sisäpinnassa olevan loisteaineen koostumus vaihtelee valon laadun ja sävyn mukaan. Loistelamppujen värisävyvalikoima on laaja ulottuen hehkulampun kellertävästä taivaan sinertävään. Yleisimmät [[värilämpötila]]t Suomessa ovat 30003 000 ja 40004 000 K. Myös värillisiä ja erikoissävyisiä lamppuja on saatavana.
 
Loistelamppujen perinteisten magneettisten kuristinten aiheuttama näkymätön 100 Hz välkyntä saattaa lisätä virheitä keskittymistä vaativassa työssä sekä aiheuttaa päänsärkyä tai silmien rasittumista. Käytettäessä elektronisilla liitäntälaitteilla – [[hakkuriteholähde|hakkureilla]] – varustettuja valaisimia tätä ongelmaa ei ole.
Rivi 24:
Lämpeneminen höyrystää putkessa olevan [[elohopea]]n. Koska virta kulkee myös kuristimen kautta, sen rautasydämeen muodostuu [[magneettikenttä]]. Jonkin ajan kuluttua kaksoismetallikärjet jäähtyvät ja avautuvat. Tällöin kuristimen magneettikenttä purkautuu muodostaen kuristimeen korkean jännitteen (ks. [[Kela_%28komponentti%29|kuristimen/kelan toimintaperiaate]]), joka aiheuttaa sähköpurkauksen loisteputkessa, ja lamppu syttyy. Loisteputken sisällä elohopea kaasuuntuu ja virtapiiri kulkee tämän jälkeen loisteputken läpi. Nyt kuristimen tehtävänä on rajoittaa virran kulku sopivaksi.
 
Loisteputken toimintajännite on n. 60–120  V, eli alhaisempi kuin syttymisjännite (400–600  V).
 
Elektroniset liitäntälaitteet muuttavat syöttöjännitteen loisteputkelle sopiviksi jännitteiksi. Pääsääntöisesti ne syöttävät hehkuille omat ja putkelle oman jännitteensä. Hehkujännitteet ovat ennen putken syttymistä 6–12  V suuruisia, putkijännite 400–600  V suuruinen. Putken syttymisen jälkeen jännitteet ovat alhaisempia. Jännitteet ovat riippuvaisia putken tehosta ja halkaisijasta (sisällä olevasta kaasusta).
 
Elektronisten liitäntälaitteiden etuina magneettisiin kuristimiin verrattuna ovat korkea hyötysuhde, parempi loisteputken valotehokkuus, värinätön valo, [[Siniaalto|sini]]muotoinen ottovirta, vilkkumaton syttyminen ja lamppujen pidempi elinikä.
Rivi 34:
== Energiansäästölamppu ==
{{Pääartikkeli|[[Energiansäästölamppu]]}}
Energiansäästölamput ovat pieniä loisteputkivalaisimia, joissa on integroituna elektroninen kuristin. Elektroninen kuristin toimii siten, että se muuttaa verkkosähkön taajuuden 50 hertsistä 20 kilohertsiin. Suurella taajuudella saavutetaan n. 20  % korkeampi valohyötysuhde ja värinätön valo.
 
== Katso myös ==