Ero sivun ”Metsäpalo” versioiden välillä

Metsäpalot ovat luonnollinen osa monen kasvillisuustyypin kehitystä; [[Ekologinen sukkessio|sukkessiossa]] metsäpalo on sukupolvien vaihtumiskohta. Palo ei tapa kaikkia metsän puita; se etenee usein joko latvoissa tai karikkeessa. Joidenkin harvinaisten lajien siemenet itävät vasta metsäpalon jälkeen. Näin kasvi varmistaa sen, että nuoret taimet pääsevät kasvamaan ilman isojen puiden varjostusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www"Nova.pbsOnline.org/wgbh/nova/fire/plantsHow.html | Nimeke =How Plants .Use .Fire (And Are Used By It) | Tekijä = Pyne, S.J | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Nova Online | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = PBS | Viitattu = 4.8.2009 | Kieli = {{en}} }}<"/ref>

[[Kaarna]] suojaa isoja puita, taimet kärsivät palosta pahiten. Liekkien lisäksi kuumuus kärventää palon lähelle joutuneita puita: kuusen ja männyn taimet vaurioituvat jo noin 50 asteen lämpötiloissa.<ref>[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/abpalo-p.htm name="Metsäpalo] Metsätuho-opas, Metla<.Yleiskuvaus"/ref>

[[Tiedosto:Propagation model wildfire.png|thumbpienoiskuva|Metsäpalon eteneminen.]]

Suomessa [[Ilmatieteen laitos]] antaa metsäpalovaroituksen, kun metsän karikkeen arvioidaan olevan kovin kuivaa. Karikkeen kuivuutta arvioidaan mallilla, joka ottaa huomioon sademäärän ja haihtumisen, jota arvioidaan lämpötilan, tuulen ja auringonpaisteen avulla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Heti lumen sulamisen jälkeen metsäpalot ovat epätodennäköisiä, mutta maasto voi olla niin kuivaa että annetaan ''ruohikkopalovaroitus''.<ref>[http://www name="Varoitukset.ilmatieteenlaitosmaa-ja.fimerialueilla"/saa/varoituk.html Varoitukset tällä hetkellä] Ilmatieteen laitos</ref><ref>[http://www name="Metsäpalovaroitus.ilmatieteenlaitosvaroittaa.fi/saa/varoituk_19kun.html#4 Tietoa metsäpalovaroituksesta] Ilmatieteen laitos<maasto.on.kuivaa"/ref>

Ruotsissa varoituksesta vastaa [[Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut]].<ref>[http://www name="SMHIRisk.smhiför.se/vadret/vadret-i-sverige/brandriskkartor-5-dygn-1gräsbrand.16062 Brandriskkartor, 5-dygn] SMHI<"/ref>

* 1925 [[Siikajoen metsäpalo]]<ref>http://www name="Metsäpalojen.siikajokituhotyöt.fi1925"/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=11887&#</ref>

* 1933 Kihniön metsäpalo noin 7 000 ha, josta metsää noin 5 000 ha

* 1959 [[Isojoen-Honkajoen metsäpalo]] noin 1&nbsp;700 ha

* 1960 [[Tuntsan metsäpalo]] noin 120&nbsp;000 ha (siitä Suomen puolella noin 20&nbsp;000 ha)

* 1970 [[Kalajoen metsäpalo]] noin 1&nbsp;600 ha

* 1970 [[Limingan metsäpalo]] noin 500 ha

* 1992 [[Lieksan metsäpalo]] noin 150 ha

* 1997 [[Laihian metsäpalo]] noin 150 ha

* 1997 [[Tammelan metsäpalo]] noin 250 ha

Erilaisia [[metsäpalotyyppi|metsäpalotyyppejä]] ovat [[turvepalo]] eli onkaloissa kytevä palo, [[maametsäpalo|maapalo]]. Maapalosta voi kasvaa [[latvapalo]].<ref>http://www name="Suomalaisten.pelastustoimisuhtautuminen.fi/raportit/suhtautuminen-metsapaloihin/<metsäpaloihin"/ref>

== Maastopalot Välimeren maissa ==

[[Tiedosto:Fire in Algarve.JPG|thumbpienoiskuva|Palanutta metsää Algarvessa, Portugalissa.]]

Kreikassa oli kesällä 2007 poikkeuksellisesti kolme [[helleaalto]]a, ja lämpötila oli korkeimmillaan 46&nbsp;°C.<ref name="Yle.Helleaalto.vaatinut.ainakin.15.uhria"/> Paloissa tuhoutui 150173&nbsp;000&nbsp;hehtaaria metsää ja viljelymaata ([[Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudenmaan]] verran) ja, kuoli yliainakin 6065 ihmistä.<ref>Metsäpalot eivätja tuhonneet1100 Peloponnesoksenasuntoa niemimaan lumoa, Tulen jälkeen,tuhoitui.<ref KD Kristillisdemokraattinen viikkolehti 4name="Yle.10Juristit.2007, sjahtaamaan.8<Kreikan.palojen.sytyttäjiä"/ref>

Heinäkuussa 2009 oli sarja maastopaloja [[Espanja]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Kreikka|Kreikassa]], [[Italia]]ssa, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Kroatia]]ssa. Palojen arvioidaan aiheuttaneen satojen miljoonien eurojen vahingot, ja palojen uhreja oli ainakin kahdeksan.<ref>[http://www name="Yle.yleMaastopalot.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/maastopalot_piinaavat_yha_etela-eurooppaa_888262uhkaavat.html Maastopalot piinaavat yhä .Etelä-Eurooppaa]"/><ref yle 27name="Yle.7Etelä-Euroopan.metsäpalot.2009 {{404}}<hiljalleen.hallinnassa"/ref>

Trooppiset sademetsät ovat niin kosteita, että normaalioloissa metsäpalot ovat harvinaisia. Kuitenkin, kun [[El Niño]] saa sademäärät pienenemään ja metsän kuivumaan, metsäpalojen määrä lisääntyy dramaattisesti. Metsäpaloista pääsee ilmakehään suuria määriä hiilimonoksidia, nokea ja muita haitallisia aineita.<ref>[http://www.nasa.gov/centers/goddard/news/topstory/2007/elnino_wildfire.html ASA Data Links name="Indonesian .Wildfire .Flare-Up .to .Recent .El -Nino] NASA<"/ref>

== Lähteet ==

{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet}}=