[[File:Ilomantsin Liusvaaran kylän rukoushuone.jpg|thumb| Liusvaaran rukoushuone kuvattuna vuonna 1927. Museoviraston kuvakokoelmat.]]
'''Liusvaara''' kuului 1600-luvun puoliväliin saakka [[Suojärvi | Suojärveen]]. Kylässä mainitaan olleen vuosien 1618–1631 välillä yksi talo, minkä jälkeen se autioitui yli 50 vuodeksi. Kylä oli osa Vuottojärveä itsenäistymiseensä, vuoteen 1696 saakka.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Saloheimo, Veijo|Nimeke=Pohjois-Karjalan historia 2. Toinen korjattu painos.|Vuosi=|Sivu=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=|Isbn=}}</ref> [[Ruptuurisota | Ruptuurisodan]] jälkeen Liusvaaraan muutti luterilaisia asukkaita ja kylästä tuli osa [[Ilomantsi | Ilomantsin]] kuntaa. Kylän vanhimmat talot olivat syntyneet muistitiedon perusteella kala-aitoista ja sijainneet noin 900 metrin päässä [[Liusjärvi | Liusjärvestä]]. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Björn, Ismo|Nimeke=Suur-Ilomantsin historia. Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran historia vuoteen 1860|Vuosi=1991|Sivu=120|Julkaisupaikka=Pieksämäki|Julkaisija=Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran paikallishistoriatoimikunta|Isbn= 925-90-2104-6 sid.}}</ref> Kylä oli osa Vuottojärveä itsenäistymiseensä, vuoteen 1696 saakka. Vuonna 1737 kylä autioitui jälleen ja vuosisadan puolivälissä kylää asutettiin uudelleen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Saloheimo, Veijo|Nimeke=Pohjois-Karjalan historia 2. Toinen korjattu painos|Vuosi=|Sivu=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=|Isbn=}}</ref>
