Ero sivun ”Tupakointi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vaikutukset syntyvään lapseen: aivojen koko ym. |
|||
Rivi 136:
Noin 11 prosenttia suomalaisäideistä tupakoi raskauden aikana vuonna 2018. Noin puolet heistä tupakoi koko raskausajan. Jos äiti tupakoi raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, lapsella on riski syntyä keskimääräistä pienikokoisempina. Myös aivot saattavat jäädä loppuiäksi keskimääräistä pienemmiksi, koska niiden kehitys painottuu alkuraskauteen. Raskauden alkuvaiheen tupakointi vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen koko tämän elämän ajan. Raskausajan tupakointi kohottaa myös esimerkiksi keskosuuden, alhaisen syntymäpainon ja lapsuusajan ylipainon riskejä, jotka lisäävät riskiä sairastua myöhemmin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11191973|nimeke=Uusi tutkimus: tupakointi alkuraskaudessa vaikuttaa vauvan aivojen kokoon ja koko loppuelämän terveyteen peruuttamattomasti|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Myös keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat yleisempiä tupakoivien lapsilla
ja raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen myöhemmin elämässä, jos hänellä on siihen geneettistä alttiutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10662062|nimeke=Tutkimus: Raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen myöhemmin elämässä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Lapsi saattaa kärsiä lisäksi nikotiinin vieroitusoireista, mikä ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin hänen verenkierrossaan. Äidin tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.
| |||