Ero sivun ”Koulukiusaaminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 2A07:7840:0:100:21E6:CDF2:65C9:1D79 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.113.132.101 tekemään versioon. |
|||
Rivi 55:
Joka neljäs toistuvan koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että koulun aikuiset ovat puuttuneet kiusaamiseen. Kiusaamiseen puututtiin yleisemmin kahdeksannella luokalla. Kiusaaja-uhrit olivat huonoimmassa asemassa kiusaamisen selvittelyssä. Tutkimuksen mukaan opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Parhaiten kiusaamisen saa kuitenkin lopettamaan muut oppilaat. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on myös todennäköistä, että muutkin avaavat silmänsä. Kouluterveydenhuollossa tulisi selvittää kiusaamisen mahdollisuus paljon oirehtivilla, masentuneilla, ylipainoisilla ja koulutapaturmien yhteydessä. Kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten koulukiusaamista<ref>[http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Koulukiusaaminen_peruskoulun_ylaluokilla_2000_2007.html Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000–2007]</ref>.
Merkittävin suomalainen koulukiusaamisen vastainen hanke on ollut 2007 käynnistynyt, Turun yliopiston psykologian professori [[Christina Salmivalli|Salmivallin]] ja erikoistutkija Elisa Poskiparran yhdessä johtama [[KiVa Koulu]] -ohjelma, jonka piiriin oli ainakin periaatteessa liittynyt jo noin 90 prosenttia suomalaisista peruskouluista.<ref name="kv-vientituote">{{verkkoviite| osoite= http://www.utu.fi/fi/Palvelut/medialle/tarinapankki/Sivut/kiva-koulu-ohjelmasta-kansainvalinen-vientituote.aspx| nimike= KiVa Koulu -ohjelmasta kansainvälinen vientituote | ajankohta= |julkaisija= Turun yliopisto, utu.fi | viitattu= 6.6.2017}}</ref><ref>{{verkkoviite| osoite= http://www.hs.fi/nyt/art-2000002886181.html| nimike= Suomalainen kiusaamista vastaan taisteleva ohjelma nousi ”internetin etusivulle”| ajankohta= 15.2.2016 |julkaisija= Helsingin Sanomat, hs.fi | viitattu= 6.6.2017}}</ref> Muita koulukiusaamiseen puuttumiseen rohkaisevia kampanjoita ovat 2010-luvun alkupuolella olleet [[Päijät-Hämeen poliisilaitos|Päijät-Hämeen poliisilaitoksen]] ja [[sisäasiainministeriö]]n Nyt riittää! -kampanja<ref>http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/17/bradi-olen-seurannut-kiusaamista-lahelta-ja-nahnyt-mita-se-aiheuttaa</ref> <ref>http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194870528341/artikkeli/kouluihin+kiusaamista+kasitteleva+oppitunti+.html</ref> ja [[Suomen Lukiolaisten Liitto|Lukiolaisten liiton]] #kutsumua -nettikampanja.<ref>http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288730897721.html</ref><ref>http://yle.fi/uutiset/lukiolaiset_haluavat_kaikkien_puuttuvan_kiusaamiseen__kutsumua-kampanja_syntyi_pikavauhtia/7438943</ref>. Lisäksi vuonna 2013 [[Kotipizza]]lla oli käynnissä Rispekti-kampanja, jossa jokaisesta ''Rispekti''-pizzasta lahjoitettiin yksi euro koulukiusaamisen vastaiseen työhön.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.marmai.fi/uutiset/duudsonit-pullauttavat-kayntiin-rispekti-kampanjan-6287293|nimeke=Duudsonit pullauttavat käyntiin Rispekti-kampanjan|julkaisu=Markkinointi & Mainonta|viitattu=5.12.2016}}</ref> Ruotsissa kunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamiseen ei puututa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11226773 Jarno Jäppinen kertoo, kuinka häntä nöyryytettiin, kiristettiin ja hakattiin kouluissa – nyt hän vaatii kaupungilta korvauksia koulukiusatuille] Yle, 2020</ref>
== Tunnettuja entisiä koulukiusattuja ==
| |||