Ero sivun ”Jane Austen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Finglish |
fix kuvat. fix pidempien viitteiden määrittely artikkelin loppuun. |
||
Rivi 11:
| kuolinpaikka = [[Winchester]], [[Englanti]], [[Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta]]
| ammatit = [[kirjailija]]
| äidinkieli = -<!-- kirjailijan äidinkieli, mikäli se eroaa tuotannon kielestä -->
| kansallisuus = <!-- Tällä hetkellä parametrina on kansallisuus, joka kuitenkin tulostuu kansalaisuutena. -->
| aikakausi =
Rivi 38:
=== Lapsuus ===
Jane Austen syntyi 16. joulukuuta 1775 [[Hampshire]]ssa [[Steventon]]in kylässä kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin (o.s. Leigh) seitsemäntenä lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Isosisko Cassandran kanssa Jane oli läheinen koko elämänsä ajan. Perhe kävi toisinaan [[Bath]]issa ja [[Lontoo]]ssa. Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan maailmaa, jossa kasvoi.<ref name="
Jane aloitti koulunkäynnin seitsenvuotiaana yhdessä isosiskonsa kanssa. Sairastuttuaan koulussa [[mätäkuume]]eseen tytöt palasivat kotiin. Sen jälkeen tytöt sijoitettiin luostarikouluun [[Reading]]issa. Luostarikoulussa he opiskelivat aviovaimoille hyödyllisiksi katsottuja taitoja, kuten ranskaa, piirustusta, käsitöitä ja ehkä myös tanssia. Janen muodollinen koulunkäynti päättyi vähän ennen kuin hän täytti yksitoista, mutta senkin jälkeen hän sai mahdollisesti kotona opetusta isältään.<ref>Pyrhönen
Austenin perheen lapset harrastivat innokkaasti teatteria ja järjestivät näytöksiä perhepiirissä. Lapsia rohkaistiin myös lukemaan; Janen suosikkikirjailijoita olivat esimerkiksi [[Samuel Richardson]], [[Henry Fielding]], [[Samuel Johnson]] ja [[William Cowper]] sekä monet naiskirjailijat, kuten [[Fanny Burney]], [[Maria Edgeworth]] ja [[Charlotte Smith]].<ref>Pyrhönen
=== Kirjailijanura ===
[[Tiedosto:Jane Austen (House in Chawton).jpg|pienoiskuva|vasen|Jane Austenin kotitalo Chawtonissa, jossa hän asui vuodesta 1809 kuolemaansa asti]]
Austenin varhaisimmat tunnetut kirjoitukset ovat vuodelta 1787, kun hän oli yksitoistavuotias. Sitä seuranneiden kuuden vuoden aikana hän kirjoitti paljon näytelmiä, runoutta, novelleja ja muita tekstejä. Hän parodioi kirjallisuuden tyylilajeja, etenkin sentimentaalista romaania ja komediaa. Vakavampaa tyyliä edusti voimakastahtoisesta ja lahjakkaasta mutta yhteiskunnan torjumasta naisesta kertova novelli ”Lady Susan” (1793–1794).<ref name="
Austen ryhtyi kirjoittamaan romaaneja jo 1790-luvulla. Teoksen ''[[Järki ja tunteet]]'' kirjoitamisen hän aloitti 1795, ja ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo|Ylpeyden ja ennakkoluulon]]'' ensimmäinen versio valmistui 1797. Nämä varhaisimmat romaanit julkaistiin vasta vuosia myöhemmin.<ref name="
Austen ei kirjoittanut paljon mitään ikävuosiensa 25–35 välillä, eikä hänen elämästään tältä ajanjaksolta ole paljonkaan varmaa tietoa.<ref>Shields
George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui seuraavina kahdeksana vuonna Bathissa, Lontoossa, [[Clifton (Englanti)|Clifton]]issa, [[Warwickshire]]ssä ja [[Southampton]]issa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 [[Chawton]]in kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin ''Järki ja tunteet'' vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit ''Ylpeys ja ennakkoluulo'' (1813), ''[[Kasvattitytön tarina]]'' (1814) ja ''[[Emma (romaani)|Emma]]'' (1815).<ref name="
Austenin romaanit nousivat lukijoiden suosioon. Kriitikot kehuivat niiden moraalia ja viihdyttävyyttä, luonnekuvauksia ja kotikuvausten realismia. Austen jatkoi sairastumisesta huolimatta ahkeraa kirjoittamista, ja häneltä julkaistiin vielä postuumisti romaanit ''[[Viisasteleva sydän]]'' (1817) ja ''[[Neito vanhassa linnassa]]'' (1817). Hänen viimeinen romaaninsa ''[[Leikkiä ja totta]]'' jäi kesken.<ref name="
Austen julkaisi kaikki teoksensa nimettömänä; esimerkiksi ''Järki ja tunteet'' -romaanin tekijäksi ilmoitettiin ”by a Lady”, ja ''Ylpeyden ja ennakkoluulon'' tekijäksi ”''Järki ja tunteet'' -romaanin tekijä”. Kirjailijan henkilöllisyys alkoi paljastua vasta hänen uransa lopulla, kun Henry-veli kertoi siskonsa kirjailijantyöstä.<ref>Pyrhönen
=== Yksityiselämä ===
Austen ei koskaan mennyt naimisiin. Hänen uskotaan suostuneen vuonna 1802 Harris Bigg-Witherin kosintaan mutta muuttaneen mielensä jo seuraavana aamuna. Hänen muista miessuhteistaan on kerrottu vahvistamattomia tarinoita, mutta koska isosisko Cassandra hävitti useimmat Janen kirjeet tämän kuoleman jälkeen, varmaa tietoa niistä ei ole.<ref name="
=== Kuolema ===
Jane Austen kuoli 18. heinäkuuta 1817. Hän oli sairastellut viimeiset kaksi elinvuottaan, mutta kuolemaan johtanutta sairautta ei varmuudella ole tunnistettu. Oireiden perusteella kuolinsyynä on yleisimmin pidetty [[Addisonin tauti]]a, mutta myös [[Hodgkinin tauti]]a, vatsasyöpää, lehmänmaidosta tarttunutta [[tuberkuloosi]]a ja arsenikkimyrkytystä on ehdotettu kuolinsyyksi.<ref
== Jälkimaine ==
[[Tiedosto:Jane Austen Memorial Window, Winchester Cathedral-5713545038.jpg|pienoiskuva|Jane Austenin muistomerkki ja muistoikkunat [[Winchesterin tuomiokirkko|Winchesterin tuomikirkossa]]]]▼
Henry-veli julkaisi Jane Austenin kaksi viimeistä romaania tämän kuoltua ja liitti niiden yhteisniteeseen kirjoittamansa elämäkerrallisen esseen siskostaan. Austenin kirjallista jäämistöä ei kerätty talteen, ja Cassandra-sisar poltti Austenin kirjeistä arkaluontoisimmat. Perikunnan kesken jaetut alkuperäiset tekstit koottiin yhteen vasta 2000-luvulla [[Oxfordin yliopisto]]n tutkimushankkeessa<ref name="huolimaton">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5656849 | Nimeke = Jane Austen luultua huolimattomampi kirjailija | Selite = alkuperäiset lähteet Reuters & AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 25.10.2010 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 25.10.2010}}</ref>. Austen vaipui kahdeksikymmeneksi vuodeksi pimentoon, sillä hänen teoksensa olivat vaikeasti saatavilla eikä häntä tuotu esiin kulttuurikeskusteluissa. Epäsuorasti Austen kuitenkin vaikutti niin sanottuun ”hopealusikkaromaaniin”, vaurastuvan ja yläluokkaan pyrkivän keskiluokan kuvauksiin, jotka nousivat 1820-luvulla suosioon.<ref>Pyrhönen 2014, s. 45.</ref>▼
▲[[Tiedosto:Jane Austen Memorial Window, Winchester Cathedral-5713545038.jpg|pienoiskuva|upright|Jane Austenin muistomerkki ja muistoikkunat [[Winchesterin tuomiokirkko|Winchesterin
Romaanien kustannusoikeudet myytiin vuonna 1832 [[Richard Bentley (kustantaja)|Richard Bentleylle]], joka julkaisi kaikki romaanit uudelleen sarjana. Sen myötä kiinnostus Austenin tuotantoon alkoi jälleen herätä niin suuren yleisön kuin kirjailijoidenkin keskuudessa. Kiinnostus saavutti huippunsa 1890-luvulla, johon mennessä Austen oli saavuttanut arvostetun aseman Britannian kirjallisuudessa. The Jane Austen Society perustettiin vuonna 1940 edistämään kirjailijan tuotannon ja elämän arvostusta ja tutkimusta sekä ylläpitämään kotimuseota ja keräämään ja konservoimaan Austenin jäämistöä. Austenin tuotannosta on tehty 1900-luvulla paljon akateemista tutkimusta, ja Austen on sisällytetty englantilaisen kirjallisuuden oppiaineen tutkintovaatimuksiin yliopistoissa.<ref>Pyrhönen 2014, s. 45–49.</ref>▼
▲Henry-veli julkaisi Jane Austenin kaksi viimeistä romaania tämän kuoltua ja liitti niiden yhteisniteeseen kirjoittamansa elämäkerrallisen esseen siskostaan. Austenin kirjallista jäämistöä ei kerätty talteen, ja Cassandra-sisar poltti Austenin kirjeistä arkaluontoisimmat. Perikunnan kesken jaetut alkuperäiset tekstit koottiin yhteen vasta 2000-luvulla [[Oxfordin yliopisto]]n tutkimushankkeessa<ref name="
▲Romaanien kustannusoikeudet myytiin vuonna 1832 [[Richard Bentley (kustantaja)|Richard Bentleylle]], joka julkaisi kaikki romaanit uudelleen sarjana. Sen myötä kiinnostus Austenin tuotantoon alkoi jälleen herätä niin suuren yleisön kuin kirjailijoidenkin keskuudessa. Kiinnostus saavutti huippunsa 1890-luvulla, johon mennessä Austen oli saavuttanut arvostetun aseman Britannian kirjallisuudessa. The Jane Austen Society perustettiin vuonna 1940 edistämään kirjailijan tuotannon ja elämän arvostusta ja tutkimusta sekä ylläpitämään kotimuseota ja keräämään ja konservoimaan Austenin jäämistöä. Austenin tuotannosta on tehty 1900-luvulla paljon akateemista tutkimusta, ja Austen on sisällytetty englantilaisen kirjallisuuden oppiaineen tutkintovaatimuksiin yliopistoissa.<ref>Pyrhönen
Toinen suuri Jane Austen -buumi oli 1990-luvulla. Silloin [[BBC]] tuotti hyvin suosituksi nousseen televisiosarjan ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo (vuoden 1995 televisiosarja)|Ylpeys ja ennakkoluulo]]'' (1995), jota seurasi monta menestynyttä Austen-elokuvaa.<ref>Pyrhönen 2014, s. 52.</ref> Austenin romaaneista on tehty runsaasti jatko-osia ja sovelluksia, jotka hyödyntävät Austenin tekstejä mutta esimerkiksi siirtävät niiden tarinat nykypäivään, keskittyvät johonkin sivuhenkilöön tai tulkitsevat romaanit uudella tavalla. Myös kirjailijan omasta elämästä on tehty draamaelokuvia.<ref>Pyrhönen 2014, s. 57–67.</ref>▼
▲Toinen suuri Jane Austen -buumi oli 1990-luvulla. Silloin [[BBC]] tuotti hyvin suosituksi nousseen televisiosarjan ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo (vuoden 1995 televisiosarja)|Ylpeys ja ennakkoluulo]]'' (1995), jota seurasi monta menestynyttä Austen-elokuvaa.<ref>Pyrhönen
{{Katso myös|[[Jane Austen populaarikulttuurissa]]}}
Austenin kuva on syyskuussa 2017 käyttöön otettavassa kymmenen [[Englannin punta|punnan]] setelissä. Austen valittiin seteliin, koska häntä pidetään yhtenä Englannin kirjallisuuden suurista nimistä, jonka romaanit ovat yhä kiinnostavia.<ref
== Tuotanto ==
Jane Austen tarkastelee romaaneissaan etupäässä englantilaisia maalaisyhteisöjä, jotka ryhmittyvät suurten maanomistajien kartanoiden ja tilusten ympärille. Painopiste on valtaosin säätyläisyhteisössä, jonka huipulla on maalaisaatelisto ja suurmaanomistajat. Viimeisessä romaanissaan Austen nostaa kuitenkin ihanteeksi laivaston, jossa uuden yhteiskuntamallin esikuvana painottuvat yksilön omat ansiot. [[Britannian aateliset|Aristokraatteja]] Austenin tuotannossa edustavat vain paronit, joka on perinnöllisistä arvonimistä alhaisin. Päähenkilöt ovat naisia, ja romaanien aihepiirien käsittelyssä esille nousevat heidän toiveensa, tarpeensa ja pelkonsa aikana, jolloin naisten taloudellinen asema oli tukala eikä heillä ollut mahdollisuuksia toteuttaa itseään.<ref>Pyrhönen
Austen uudisti englantilaista romaanikirjallisuutta tuomalla siihen tavallisten ihmisten arjen realistista kuvausta. Kuudella romaanillaan Austen perusti aikansa Englannin keskiluokkaista yhteiskuntaa kuvaavan [[tapakomedia]]n lajin. Austenin romaaneissa toistuu nuoren naisen matka itsetuntemukseen rakkauden ja avioliiton kautta. Romaaneissa keskitytään luonnekuvauksiin sekä sankarittaren ja yhteiskunnan välisiin ristiriitoihin. Austenin tyyli on moderni, nokkela, realistinen ja ajaton. Nykyajan kriitikot arvostavat Austenin romaaneissa niiden rakennetta ja järjestystä sekä tekniikkaa, jonka avulla kirjailija pystyy paljastamaan olemassaolon tragikoomisuuden tavanomaisissa ja rajallisissa tapahtumissa ja ympäristöissä.<ref name="
Kirjallinen [[satiiri]] oli näkyvässä osassa Austenin kolmessa varhaisessa romaanissa. Kolmessa myöhemmässä romaanissa koominen luonne- ja yhteiskuntakuvaus nousi sitä näkyvämpään asemaan. Austenin romaaneista koomisin on ''Emma'', ja vakavin on ''Kasvattitytön tarina''.<ref name="
== Teokset ==
[[Tiedosto:CassandraAusten-JaneAusten(c.1810) hires.jpg|pienoiskuva|Cassandra-siskon noin vuonna 1810 tekemä piirros Jane Austenista on tiettävästi ainoa hänestä elinaikanaan tehty kasvokuva.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jasna.org/austen/more-on-jane-austens-life/portraits/ | Nimeke = Portraits of Jane Austen | Julkaisija = The Jane Austen Society of North America | Viitattu = 14.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>]]▼
[[Tiedosto:CassandraAusten-JaneAusten(c.1810) hires.jpg|pienoiskuva|upright|Cassandra-siskon noin vuonna 1810 tekemä piirros Jane Austenista on tiettävästi ainoa hänestä elinaikanaan tehty kasvokuva.<ref name="JASNA" />]]
=== Romaanit ===
* ''[[Järki ja tunteet]]'' (''Sense and Sensibility'', 1811); suom. Aune Brotherus. WSOY, 1952.
* ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo]]'' (''Pride and Prejudice'', 1813); suom. Sirkka-Liisa Norko-Turja. WSOY 1949.
Rivi 98 ⟶ 102:
=== Keskeneräiset teokset ===
* ''Tavat ja tunteet'' (''The Watsons'', 1804); suom. Ritva Mäkelä. Postuumi teos. Karisto, 1996. ISBN 951-23-3619-7
* ''Leikkiä ja totta'' (''Sanditon'', 1817); suom. Marja Helanen-Ahtola. Postuumi teos. Eräs toinen on kirjoittanut viimeiset luvut Austenin kesken jääneeseen teokseen. Karisto, 1998.
=== Suomeksi käännetyt kokoelmat ===
* {{Kirjaviite | Nimeke = [[Uskollinen ystävänne: Kootut kertomukset]] | Julkaisija = Helmi | Vuosi = 2007 | Suomentaja = Koskinen, Inkeri | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-951-556-110-7}}
** Lady Susan (Lady Susan, 1794, julkaistu 1871)
Rivi 109 ⟶ 115:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Jane Austen aikalaisemme | Julkaisija = Avain | Vuosi = 2014 | Tekijä = Pyrhönen, Heta | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-952-30402-1-2}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Jane Austen | Julkaisija = Ajatus | Vuosi = 2006 | Tekijä = Shields, Carol | Suomentaja = Lyytikäinen, Maria | Selite = (Jane Austen, 2001) | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-20711-0-X}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet
<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Jane-Austen | Nimeke = Jane Austen | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 4.5.1999 (päivitetty 23.5.2018) | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name="WP2017">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20170913140057/https://www.washingtonpost.com/news/morning-mix/wp/2017/03/13/was-jane-austen-poisoned-new-evidence-about-the-writers-weakened-eyes-raises-questions/?utm_term=.ed23aaa39e41 | Nimeke = Was Jane Austen Poisoned? New Evidence About the Writer’s Weakened Eyes Raises Questions. | Tekijä = Guarino, Ben | Julkaisu = The Washington Post | Ajankohta = 13.3.2017 | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name="Yle2009">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5963377 | Nimeke = Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy | Selite = alkuperäinen lähde AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.12.2015}}</ref>
<ref name="Guardian2009">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/books/2009/dec/01/jane-austen-tuberculosis-death | Nimeke = Cause of Jane Austen’s Death Not Universally Acknowledged | Tekijä = Boycott, Owen | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name="Yle2010">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5656849 | Nimeke = Jane Austen luultua huolimattomampi kirjailija | Selite = alkuperäiset lähteet Reuters & AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 25.10.2010 | Viitattu = 25.10.2010}}</ref>
<ref name="DT2017">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.telegraph.co.uk/money/consumer-affairs/new-10-note-featuring-jane-austen-enters-circulation-today-everything/ | Nimeke = New Jane Austen £10 Note Enters Circulation This Week: Everything You Need to Know | Tekijä = Christie, Sophie | Julkaisu = The Daily Telegraph | Ajankohta = 13.9.2017 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Telegraph Media Group | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
▲
}}
== Kirjallisuutta ==
Rivi 143 ⟶ 166:
** [https://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a68 Gutenberg] • [http://romance-books.classic-literature.co.uk/jane-austen/ Classic Literature Library] {{en}}
** [https://www.gutenberg.org/ebooks/17797 Muistelmat] • [http://www.pemberley.com/janeinfo/brablets.html Valikoima kirjeitä] {{en}}
* {{Verkkoviite |
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Austen, Jane}}
[[Luokka:86.1 Yleinen kirjallisuudenhistoria]]
[[Luokka:Jane Austen|*]]
| |||