Ero sivun ”Friedrich August Kekulé von Stradonitz” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset)
p Päälause
p suurelta osin uudelleen
Rivi 1:
'''Friedrich August Kekulé von Stradonitz''' ([[7. syyskuuta]], [[1829]], [[Darmstadt]] - [[13. heinäkuuta]], [[1896]], [[Bonn]]) oli [[saksa]]lainen [[kemisti]].
 
Kekulé opiskeli [[Giessen]]in yliopistossa arkkitehtuuria, mutta sattui kuuntelemaan [[Justus von Liebig]]in kemian luentoja innostuen niin, että vaihtoi alaa. Myöhemmin hän opiskeli [[Pariisi]]ssa [[Jean Baptiste André Dumas]]'n johdolla ja toimi assistenttina St. Bartholomew'sin sairaalassa Lontoossa tutustuen siellä [[Alexander Williamson]]iin.
Kekulé oivalsi, että [[bentseeni]] on rengasrakenteinen. Hän oli jo kauan tutkinut ja pohtinut bentseenin rakennetta, kunnes eräänä yönä hän näki ratkaisevan unen: hiiliketjut olivat muuttuneet unessa käärmeiksi, ja ne jahtasivat omia häntiään. Eräs käärmeistä sai lopulta hännästään kiinni ja puri sitä. Heti tämän jälkeen Kekulé heräsi ja oivalsi bentseenin rakenteen salaisuuden ja Kekulé tekikin lopun yötä muistiinpanoja oivalluksestaan.
 
Kekulé oivalsi, että [[bentseeni]] on rengasrakenteinen. Hän oli jo kauan tutkinut ja pohtinut bentseenin rakennetta, kunnes eräänäomien yönäsanojensa hänmukaan näki ratkaisevan unen kotona torkkuessaan: hiiliketjut olivat muuttuneet unessa käärmeiksi, ja ne jahtasivat omia häntiään. EräsYksi käärmeistäkäärme sai lopulta kiinni omasta hännästään. kiinniUni jajohti purihänet sitä.bentseenin Hetirakenteen tämänrengasteoriaan: jälkeenhän Kekulékäytti heräsiloppuyön jahypoteesinsa oivalsiseurausten päättelemiseen. Ensimmäisen bentseenin rakenteenrakennetta salaisuudenkäsittelevän jaartikkelinsa hän julkaisi vuonna [[1865]]. Kekulé tekikinväitti myös keksineensä unessa (lontoolaisen omnibussin yläkerroksessa) yleiseimmin lopunhiiliatomien yötäkyvyn muistiinpanojasitoutua oivalluksestaantoisiinsa.
 
Lontoon jälkeen Kekulé opetti [[Heidelberg]]issä ja [[Ghent]]issä, ja vuodesta [[1865]] kuolemaasa saakka hän oli Bonnin yliopiston professori.
 
Kekulé oli loistava opettava: viidestä ensimmäisen [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnosta]] kolme myönnettiin hänen oppilailleen: [[Jacobus Henricus van't Hoff]]ille, [[Emil Fischer]]ille ja [[Adolf von Baeyer]]ille.
 
[[Luokka:Saksalaiset kemistit]]
 
[[bg:Фридрих Август Кекуле]]
[[cs:Friedrich August Kekulé]]
[[de:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[en:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[et:Friedrich August Kekulé]]
[[es:Friedrich Kekulé]]
[[fa:فریدریش آگوست ککوله]]
[[fr:Friedrich Kekulé von Stradonitz]]
[[ga:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[gl:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[ko:프리드리히 아우구스투스 케쿨레 폰 슈트라도니츠]]
[[id:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[it:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[nl:Friedrich Kekulé]]
[[ja:フリードリヒ・ケクレ]]
[[no:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[pl:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[pt:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[ru:Кекуле, Фридрих Август]]
[[sk:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[sr:Фридрих Кекуле]]
[[sv:Friedrich August Kekulé von Stradonitz]]
[[zh:凯库勒]]