Wikipedia

Ero sivun ”Artturi Järviluoma” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
viite 10: syrjäinen
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 240 muokkausta
mielipiteet ja lähteettömät lisäykset pois, Pohjalaisia käsitellään ao artikkelissa; epämääräiset kommentit HS:n aikakoneesta pois
Rivi 20:
}}
 
'''Kustaa Artturi Järviluoma''' (vuoteen 1902 '''Jernström''', kirjailijanimi '''Köpi'''; [[9. elokuuta]] [[1879]] [[Alavus]] – [[31. tammikuuta]] [[1942]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[journalisti]], elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'', joka perustuu pääosin [[Anton Kangas | Anton Kankaan]] käsikirjoitukseen [[Härmäläisiä]]. Pohjalaisia-teoksenjonka pohjalta [[Leevi Madetoja]] sävelsi myöhemmin samannimisen [[Pohjalaisia (ooppera)|oopperansaoopperan]].
 
==Elämänvaiheita==
Rivi 27:
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.<ref>[http://www2.6net.fi/alavus/apo/j%C3%A4rviluoma.htm Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.]</ref> Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli [[Suomen Näytelmäkirjailijaliitto|Suomen Näytelmäkirjailijaliiton]] perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.<ref>[http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=1&sid=9 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia]</ref> Hän oli mukana [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaslaulajat]] ja [[Suomen Laulu (kuoro)|Suomen Laulussa]] ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Hän johti 1900-luvun alkuvuosina [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaskunnan Laulajien]] alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.<ref>Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908</ref> Järviluoma keräsi [[Toivo Kuula]]n kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.<ref>Plari no 3, 2001</ref>
 
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde<ref>[http://runeberg.org/aikalais/1934/0274.html Aikalaiskirja] s. 276. Project Runeberg</ref> Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa<ref>[http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/yleisltl.htm Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.]</ref> ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. ''Pohjalaisia'' on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.{{Lähde}}
 
==Kunnianosoituksia==
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu onlöytyy ainakin HelsingissäHelsingistä (1970 lähtien)<ref>Helsingin kadunnimet 2</ref>, AlavudellaAlavudelta, Nurmosta ja NurmossaTeuvalta.<ref>Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu samannimisestäsennimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982. Aikaisemmin mainitulla Teuvalla asuu myös Järviluoma-nimisiä asukkaita, joten tuskin syrjäinen Järviluomantie on saanut nimeään Artturi Järviluomasta, ks. Google: Teuva, Järviluoma). </ref> Helsingin Järviluomantie on poistunut 2013poistui<ref>[http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2008/Esityslista4/Halke_2008-02-13_Kvsto_04_El.html Helsingin kaupungin esityslistat]</ref>.
 
Järviluomasta on tehty muotokuvia.<ref>[http://www.kolumbus.fi/esko.riste/AJ_taidemallina.htm Artturi Järviluoma taideteoksissa]</ref> Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.<ref>Vaasa 13.8.1979 Sivu 5</ref>
 
Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin<ref name=":0" /><ref>[http://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/rainis-joosef-ja-hanen-veljensa/]</ref>.
 
== Teokset ==
=== Näytelmät ===
* ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'' (1914). Artturi Järviluoman muokkaama ja toimittama.
* ''Meijeri'' (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394311?term=järviluoman&term=Artturi&page=5 Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto,] Helsingin yliopisto</ref>
* ''Vain ihmisiä'' (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
* ''Pojusta tulee sotamies'' (1940) (pienoisnäytelmä)
* ''Sovun soihtu'' (1934) – sanomalehtimiesmaailmaanehtimaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei koskaanole esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)
 
=== Pakinoita ===
Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä ''Köpi'' ja ''Helena''{{lähde}}
* Pakinakokoelma: Helena ''Kulmapeilistäni'' (1936)
 
Rivi 67:
 
=== Radio ===
Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa ''Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona'' (1935, nimimerkillä ''Beani'' kuunnelma'') ja ''Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918'' (1938).{{Lähde}} Järviluoma oli myös mukana joidenkin sekätietokilpailujen teossa.{{Lähde}}
 
''Kelpaanko minäkin?'' Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma (HS 17.05.1941)
 
Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa, esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21".<ref>Kysymykset ja ajankohta löytyvät paperilta Artturi Järviluoman jäämistöstä. Löytyy myös HS aikakone päivän radio-ohjelmasta :"Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi"</ref> ja myös ainakin 5.7.1939
 
Radiourasta ei ollut aiemmin tarkempaa todistettavaa tietoa, mutta muun muassa viittaus löytyi.<ref name=":0">Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> Helsingin Sanomien vuonna 2017 avattu Aikakone, eli noin 110 vuoden lehtiarkisto, löytää useampia ohjelmia, joissa Järviluoma oli tekijänä.
 
==Artturi Järviluoma roolihenkilönä==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Artturi_Järviluoma”