Ero sivun ”Copyleft” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
ei sotketa käyttöjärjestelmän ydintä ja jakelua
Rivi 37:
Tavalliset, ei-vapaat ohjelmistolisenssit yleensä rajoittavat oikeutta käyttää hankkimaansa ohjelmaa, sen sijaan että antaisivat lisäoikeuksia. Ohjelman kopioiminen eteenpäin jakamista varten ei ole sallittua ilman eri lupaa ja tätä lupaa ei usein anneta niissäkään tapauksissa, joissa ohjelma on saatavana ilmaiseksi. Hankittuaan ohjelman laillisesti saa, ellei muuta sovita, oikeuden käyttää ja tutkia sitä, tehdä siitä käytön kannalta tarpeelliset kopiot, korjata sen virheitä ja muuntaa sitä tarpeen mukaan<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Tietokoneohjelmia#highlight1 Tekijänoikeuslaki 25 j §]</ref> sekä myydä tai luovuttaa ohjelma toiselle (hävittäen omat kopiot). Näitä oikeuksia yleensä rajoitetaan kaupallisilla lisensseillä. Lähdekoodin puuttuessa ohjelman tutkiminen ja korjaaminen joka tapauksessa ei onnistu kuin hyvin rajallisesti.
 
Kaikki vapaat lisenssit eivät ole copyleft-lisenssejä. Hyvä esimerkki vapaasta ei-copyleft-lisenssistä on [[BSD-lisenssi]]. Se on vapaa kuten GNU GPL, mutta muokattua teosta saa levittää myös eri lisenssillä. Monet suuret{{lähde|miksi erityisesti suuret?}} ohjelmistoyritykset eivät pidä vahvoista copyleft-lisensseistä siitä syystä, että lisenssi vaatii julkaisemaan ohjelmien lähdekoodin kaikkien binäärimuodossa levitettyjen tuotteiden mukana. BSD-lisenssi onkin tähän tarkoitukseen sopivampi. Muun muassa [[Apple]]n [[macOS]] -käyttöjärjestelmä sisältää BSD-lisensoitua koodia, ja sen ydin onpohjautuu [[BSD]]-pohjainenpohjaiseen [[Darwin BSD(käyttöjärjestelmä)|DarwinDarwiniin]].
 
== Copyleft kaupallisessa käytössä ==