Ero sivun ”Neilikkavallankumous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Yhteiskunnan muutokset: - nimen oikeinkirjoitus |
→Vallankumouksen jälkeen: tarkennettu |
||
Rivi 26:
Vallan menettänyt kenraali Spínola yritti [[28. syyskuuta]] [[1974]] palata valtaan vallankaappauksen avulla, koska hän piti hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. Yritys epäonnistui, mutta sen jälkeen hallitus vaihdettiin. Spínola teki uuden yrityksen maaliskuussa 1975, taaskin turhaan. Maan uusi, radikaali [[perustuslaki]] säädettiin 25.4.1976, vallankumouksen toisena vuosipäivänä. Jyrkän vasemmistolaiset uudistuspyrkimykset jatkuivat 1970-luvun lopulle saakka. Esimerkiksi vuoden 1975 maareformi aiheutti sekaannuksia maanomistukseen. Sosialistipuolueen voimahahmo [[Mário Soares]] pyrki kesästä 1976 alkaen rauhoittamaan kuohuntaa ja lähentämään Portugalia Länsi-Euroopan poliittisiin suuntauksiin.<ref name="oe" /> Hallitus päättikin 22. syyskuuta 1976 palauttaa osan vallankumouksessa vallatuista tiloista niiden entisille omistajille.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Luoma, Jukka | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1978 | Vuosi = 1977 | Sivu = 12–13 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste=ISBN 951-1-04521-0}}</ref>
Vaikutusvaltaisimipia ja näkyvimpiä poliitikkoja Portugalissa vuoden 1974 Neilikkavallankumouksen jälkeen oli [[Sosialistinen puolue (Portugali)|Portugalin sosialistista puoluetta]] pitkään sen pääsihteerinä johtanut [[Mário Soares|Mario Soares]], joka toimi ensimmäisenä demokraattisesti valittuna pääministerinä vuosina 1976-78. Myöhemmin hän toimi vielä Portugalin presidenttinä 10 vuotta vuosina 1986-1996. Vuonna 2017 kuollutta Soaresia kutsuttiin Portugalin demokratian isäksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-38542535|nimeke=Portugal democracy founder Soares dies|julkaisu=BBC News|ajankohta=2017-01-07|viitattu=2020-02-25|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Portugalin neilikkavallankumouksen katsotaan kuuluvan "demokratisoitumisen kolmanteen aaltoon". Maan politiikka on sittemmin ollut linjaltaan liberaalidemokraattista. Maata ovat vuorotellen johtaneet keskustavasemmistolainen sosialistipuolue ja keskustaoikeistolainen sosiaalidemokraattinen puolue. Puolueiden sosialistiset nimet juontuvat neilikkavallankumouksen ajoilta.
| |||