Ero sivun ”Victor Hugo” versioiden välillä

Victor Hugo valittiin [[Ranskan akatemia]]n jäseneksi vuonna [[1841]], mikä vahvisti hänen asemansa Ranskan merkittävimpiin kuuluvana kirjailijana. Tämän jälkeen hän alkoi osallistua myös politiikkaan ja kannatti Ranskan muuttamista [[tasavalta|tasavallaksi]]. Hän vastusti muun muassa [[kuolemanrangaistus]]ta ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja kannatti [[painovapaus|painovapautta]]. Hän ilmaisi tukevansa myös [[Puola]]n itsehallintoa. [[Helmikuun vallankumous (Ranska)|Helmikuun vallankumouksen]] jälkeen vuonna [[1848]] hänet valittiin [[Ranskan toinen tasavalta|Ranskan toisen tasavallan]] lakiasäätävän kansalliskokouksen jäseneksi.

Kun presidentiksi valittu Louis Napoleon ([[Napoleon III]]) vuonna [[1851]] teki vallankaappauksen ja saattoi voimaan ei-parlamentaarisen valtiosäännön, Hugo arvosteli häntä ankarasti ja julisti hänet Ranskan petturiksi. Hugo joutui tämän vuoksi lähtemään maanpakoon, ensin [[Bryssel]]iin, sitten [[Jersey]]yn ja lopulta [[Guernsey]]n saarelle, jossa hän asui vuoteen [[1870]] saakka. Hugo kirjoittikin monet teoksensa, muun muassa ''Kurjat'', Guernseyssä.

Vuonna [[1859]] Napoleon III päätti armahtaa kaikki maasta lähteneet poliittiset pakolaiset ja sallia heidän palata kotimaahansa. Victor Hugo kuitenkin kieltäytyi palaamasta, ennen kuin Napoleon vuonna 1870 oli kukistettu vallasta ja Ranska oli jälleen muutettu tasavallaksi. Pian sen jälkeen hänet valittiin Ranskan kansalliskokouksen ja senaatin jäseneksi.

Victor Hugo otti monesti kantaa myös taiteilijoiden ja kirjailijoiden [[tekijänoikeus|tekijänoikeuksia]] koskeviin kysymyksiin. Hän olikin yksi [[Association Littéraire et Artistique Internationale]] -järjestön perustajajäsenistä ja vaikutti osaltaan siihen, että asiasta vuonna [[1886]] tehtiin kansainvälinen [[Bernin sopimus (tekijänoikeus)|Bernin sopimus]].