Ero sivun ”Sisäilma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Aurasoi) ja palautettiin versio 18666059, jonka on tehnyt Ksiben |
Lisätty sisäilma ja terveys -osio |
||
Rivi 4:
Sisäympäristöllä tarkoitetaan on rakennuksen tai muun tilan sisällä vallitsevia fysikaalisia ja kemiallisia olosuhteita. Sisäilmasto kattaa tästä kokonaisuudesta [[lämpöolosuhteet]] ja sisäilman. Sisäilmaston lisäksi sisäympäristöön vaikuttavat muun muassa akustiset olosuhteet, sähkö- ja magneettikentät sekä valaistus.
==Sisäilma ja terveys==
Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Sisäilmassa voi olla monia erilaisia haittatekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireita<ref name=":0">[11] Ympäristöterveys. Duodecim. 2., uud. painos 2020</ref>. Oireet ovat usein lieviä <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Salmela ym.|Nimeke=Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:59|Vuosi=2019|Sivu=|Julkaisija=Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja}}</ref> ja altistumisen loppuessa ohimeneviä, kuten hengitystie- ja ärsytysoireita sekä yleisoireita kuten päänsärkyä<ref name=":0" />. Osaan näistä haittatekijöistä liittyy myös suurentunut sairastumisen riski<ref name=":0" />. Tärkeimmät sisäilman epäpuhtaudet, jotka lisäävät suomalaisten sairastumisen riskiä, ovat ulkoilmasta tulevat pienhiukkaset, tupakansavu, maaperästä tuleva radonsäteily ja rakennusten kosteusvauriot[3].
Pienhiukkasia (PM2,5; PM10) ja erilaisia muita lähinnä polttoprosesseista muodostuvia haitallisia yhdisteitä kulkeutuu sisäilmaan ulkoilmasta. Niitä syntyy myös monista sisälähteistä, kuten tupakoinnista. Altistuminen pienhiukkasille lisää ennenaikaista kuolleisuutta, sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkosyöpää, hengitystieoireita ja mahdollisesti myös astmaa <ref name=":0" />[1,4].
Tupakansavu sisältää satoja terveydelle mahdollisesti haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Passiivinen tupakointi lisää monien samojen sairauksien riskiä kuin aktiivinenkin tupakointi, kuten sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosyöpää ja hengitystiesairauksia, sekä aiheuttaa hengitystieoireita <ref name=":0" />[1,5].
Maaperästä vapautuu sisäilmaan hajutonta ja mautonta radioaktiivista kaasua, radonia. Radon on keuhkosyövän riskitekijä. <ref name=":0" />[1,6]
Kosteusvauriot ovat astman ja hengitystieoireiden ja -infektioiden riskitekijä <ref name=":0" />[1,7,8]. Vaikka kosteusvaurioilla on tutkimuksissa havaittu olevan yhteys hengitystieoireisiin ja astmaan, on vielä epäselvää, mitkä tekijät terveyshaittoja aiheuttavat ja millä mekanismeilla [7,8]. Mikrobien on arvioitu olevan todennäköisin tekijä kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten taustalla, mutta tutkimusnäyttö sisäilman mikrobien tai näiden aineenvaihduntatuotteiden terveyshaitoista on puutteellista ja ristiriitaista [7,8]. Kosteus- ja homevaurio onkin indikaattori, joka kertoo poikkeavasta ja haitallisesta olosuhteesta, joka tulisi ennaltaehkäistä ja korjata.
'''Sisäilmaan liittyvä oireilu'''
Oireilu on aina yksilöllistä, ja siksi oireiluun sekä siihen, kuinka haitalliseksi henkilö oireilun kokee, vaikuttavat sisäilman haittatekijöiden lisäksi myös monet muut seikat, kuten ikä, sukupuoli, persoona ja terveydentila sekä erilaiset kuormittavat asiat, kuten työ- tai kouluyhteisöön liittyvä viihtyvyys ja työtyytyväisyys[9,10,11]. Myös pelot ja käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja synnyttää objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita [12,13,14,15]. Ihmisen kokemat oireet ovat aina todellisia, mutta eivät siis kuitenkaan suora osoitus jostakin sisäilman epäpuhtaudesta.
'''Ympäristöherkkyys'''
Pienellä osalla ihmisistä on pitkäaikainen taipumus saada hyvin herkästi oireita sisäilmasta tai muista ympäristötekijöistä [16,17]. Jos oireiluherkkyyden taustalta ei voida huolellistenkaan tutkimusten jälkeen löytää selittävää ympäristössä esiintyvää tekijää ja oireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn vajausta, kyse voi olla ympäristöherkkyydestä[16,17]. Ympäristöherkkyydessä ratkaisevaa oireiston syntymiselle on ympäristön kokeminen haitalliseksi, eivät sisäympäristötekijöiden fysikaaliset, kemialliset tai biologiset ominaisuudet tai niiden määrä[16,17,8]. Ei ole näyttöä siitä, että kosteusvaurioille altistuminen johtaisi ympäristöherkkyyden kehittymiseen [8]. Ympäristöherkkyys on yksi toiminnallisten häiriöiden alaryhmä [16,17]
==Sisäilmastoluokitus==
Rivi 20 ⟶ 40:
==Lähteet==
<br />{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||