Ero sivun ”Israel” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Pakolaisongelman synty: stilisointi |
→Pakolaisongelman synty: UNRWA |
||
Rivi 120:
=== Pakolaisongelman synty ===
{{Pääartikkeli|[[Palestiinan pakolaisuus]]}}
Palestiinan 1,3 miljoonasta arabista noin 700 000 –750 000 eli runsas puolet pakeni tai karkotettiin ''(al-nakba)'' YK:n ja brittien arvion mukaan.<ref>Juusola, 2014, 73</ref><ref name="Yliopisto12/2011">{{Lehtiviite | Tekijä = Purje Henri| Otsikko = Palestiinan vaiettu tuho | Julkaisu = Yliopisto | Vuosi = 2011| Vuosikerta = 59| Numero = 12/2011| Sivut = 32-34|Julkaisija = Helsingin yliopisto| Selite= | Tunniste= {{ISSN|0355-6328}}| }}</ref> Heti sodan jälkeen pakolaisongelma nostettiin propagandataistelun välineeksi. Asiasta on sen jälkeen ollut vastakkain kaksi erilaista näkemystä. Arabitulkinnan mukaan lähtijät karkotettiin sionistien alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Ensimmäinen pakolaisaalto alkoi jo loppuvuodesta 1947, jolloin sisällissota oli käynnissä. Lähtijöiden joukossa oli kaupunkien yläluokkaa ja Israelille kaavaillun rannikkoalueen kyläläisiä. Massapako alkoi huhtikuussa 1948, kun juutalaisten sodankäynti muuttui hyökkääväksi ja arabijoukot alkoivat vetäytyä. Vaikka kyläläiset pakenivat yleensä itse rintamataistelujen alta, paikoilleen jääneitäkin ajettiin pois ja tyhjentyneitä kyliä hävitettiin.<ref>Juusola, 2014, 74–75</ref> Juutalaisten asenne arabeja kohtaan koveni arabimaiden hyökättyä Israeliin. Syinä olivat sekä pelko että kostonhalu mutta myös näköalan avautuminen puhtaasti juutalaisesta valtiosta.<ref>Juusola, 2014, 75–76</ref> Suurimmassa yksittäisessä karkotuksessa Lyddan ja Ramlen kaupungeista karkotettiin heinäkuussa 1948 yhteensä 60 000 asukasta.<ref>Juusola, 2014, 76</ref> Kesästä 1948 lähtien pakolaisten paluu pyrittiin estämään, mutta siitä huolimatta se ilmeisesti onnistui kymmenille tuhansille arabeille.
| |||