Ero sivun ”Canzona” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää |
|||
Rivi 1:
'''Canzona''' on sekä runousopin että musiikin termi.
'''Canzona''' on 1500-luvulla käytössä ollut moniosainen vokaaliteos ja 1600- ja 1700-luvuilla myös [[Instrumentaali_(musiikki)|instrumentaaliteos]]. Ensimmäiset canzonat pohjautuivat [[flaamilainen koulukunta|flaamilaisen koulukunnan]] [[chanson]]eihin, ja ajan myötä niitä ryhdyttiin säveltämään itsenäisiksi teoksiksi, kuten [[Giovanni Gabrieli]]n torvicanzonat. Canzonat olivat merkittävä vaikuttaja [[fuuga]]n kehitykseen, ja ne ovat [[sonaatti|sonaatin]] suora esimuoto.▼
==Musiikki==
Canzone on 1400-1500-luvulla moniäänisestä, kansanomaisesta laulusävellyksestä käytetty nimitys, 1600- ja 1700-luvuilla myös laulunomainen [[Instrumentaali (musiikki)|instrumentaaliteos]] esimerkiksi urkuja varten. Myöhemmin se tarkoittaa yksiäänistä soittimella säestettävää laulusävellystä.<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/1/0795.html Canzone,] Tietosanakirja osa 1, palsta 1477, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909</ref>
▲
==Runous==
Canzone on italialaisen laulurunon vanhin muoto, provencelaisessa runoudessa nimeltä ''canso'' ja muinaisranskalaisessa ''chanson''. Canzone on lyyrillinen runo, johon kuuluu useampia säkeistöjä (''stanze''), jotka säeluvultaan, runomitaltaan ja loppusointujärjestykseltään vastaavat toisiaan ja jotka tavallisesti päättyvät lyhyeen loppustroofiin. Petrarcan canzoneissa ei ole viittä vähempää eikä kymmentä enempää säkeistöä. Uudemmissa canzoneissa tapaa 20, 40, jopa 80 säkeistöä. Säkeistö jakautuu enimmäkseen kahteen osaan, joista edellisen nimi oli ''fronte'', jälkimäisen ''sirima''. Lyhyellä loppustroofilla on useita nimiä, kuten ''ripresa'', ''congedo'', chiusa ja niin edelleen. Tätä alkuperäistä italialaista canzonea sanotaan tavallisesti [[petrarca]]laiseksi canzoneksi (''canzone petrarchesca''), josta 1500-luvun lopulla ruvettiin poikkeamaan. [[Torquato Tasso]] rupesi eri säkeistöjen sitomista varten käyttämään kaikenlaisia runomitallisia ja loppusoinnullisia koristeita, joille hän antoi nimen ''calene'' (ketjuja) tai ''monili'' (kaulakoristeita). Vielä mielivaltaisemmin menetteli [[Gabrielo Chiabrera]], jonka canzonen tapaiset runot, joita hän itse sanoi ''canzonetteiksi'', oli kirjoitettu lyhyinä säkeinä ja säejaksoina ja mielivaltaisin loppusointujärjestyksin. Tämä runolaji raivaa tien niin sanotuille ''anacreontica''-runoille. Muita ovat ''canzone pindarica'' eli ''alla greca'' sekä ''canzone a ballo''.<ref name=TSK1/>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Taidemusiikin muodot]]
| |||