Ero sivun ”Jutikkalan kartano” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+
p nimi
 
Rivi 1:
'''Jutikkalan kartano''' on historiallinen kartano [[Sääksmäki|Sääksmäen]] eteläosassa.
[[Tiedosto:Jutikkalan kartano vuonna 1929.jpg|pienoiskuva|296x296px|Jutikkalan kartano kuvattuna vuonna 1929.]]
Kartanoalueen historia on alkanut [[Rautakausi|rautakaudella]]. Paikalta on löydetty kolme rautakautista asuinpaikkaa sekä kolme myöhäisrautakautista [[Polttokenttäkalmisto|polttokenttäkalmistoa]]. Varhaisin maininta kartanosta on vuodelta [[1340]] ja kartanoksi Jutikkala on muodostunut 1400-luvun alkuun mennessä. Tällöin kolmen rautakautisen talon tilukset on yhdistetty yhdeksi suurtilaksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=444|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
Kartanon ovat omistaneet [[Kokemäki|kokemäkeläisen]] Vuolteen suvun, varsinaissuomalaisen Tasaisten (myöhemmin Hufvudsköld) [[rälssi]]suvun sekä saksalaisperäisen Bäckin suvun edustajat. Kaikki omistajat olivat avioliittojen kautta sukua toisilleen. Kartanon osti [[isoviha|isonvihan]] aikaan G. J. von Birckholtz, jonka vävy Henrik Blåfield oli äitinsä kautta Hufvudsköld-suvun jälkeläinen. Kartanon tiiviissä ryhmässä olleet rakennukset paloivat [[5. toukokuuta]] [[1838]], ja Blåfieldin suku joutui luopumaan kartanosta 1872, kun uusien rakennusten tekeminen oli saanut heidät taloudellisiin vaikeuksiin. Kartanon puinen uusklassinen päärakennus valmistui 1839, ja uudet rakennukset oli sijoitettu laajemmalle alueelle tulipalovaaran vähentämiseksi.