Ero sivun ”Suomenruotsalaiset” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 kuukausi sitten
p
nimi
(kh)
p (nimi)
{{Pääartikkeli|[[Ruotsalaisten tulo Suomeen]]}}
 
[[Kristinusko|Kristittyjä]] ruotsalaisia siirtyi Ahvenanmaalle, Turunmaan saaristoon ja Länsi-Uudellemaalle mahdollisesti 1100-luvun lopulla. Kolonisaatio jatkui ja voimistui 1200-ja 1300-luvuilla, jolloin se suuntautui myös Itä-Uudellemaalle sekä Pohjanmaan rannikolle. Ruotsalaisten kolonisaatio tapahtui [[Ristiretket Suomeen|ristiretkien]] yhteydessä ja se liittyi [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] pyrkimykseen levittää [[Kristinusko|kristinuskoa]] itämeren piirissä. Tulokkaat olivat kristittyjä ja he saapuivat vielä suurelta osin pakanalliseen maahan. Kolonisaatio oli ristiretkien ohella keino käännyttää suomalaisia kristinuskoon, ja sitä tuki katolisen kirkon ohella myös vielä kehittymässä ollut Ruotsin kuningaskunta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=104-109|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Ruotsin kieli tuli Suomeen näiden maahanmuuttajien mukana, koska näiden alueiden ruotsinkielisen paikannimistön seasta ei ole löydetty varhaisempia nimikerrostumia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinasuutemme jäljet|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2015|Sivu=340}}</ref>
 
Historiallisissa lähteissä ruotsalaisesta maahanmuutosta mainitsee [[Eerikinkronikka]], jonka mukaan ”maa miehitettiin kristityillä” niin kutsutun [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] jälkeen. Ruotsalaisten maahanmuutosta tuli 1300-luvulla yhä järjestäytyneempää ja vuosisadan loppuun mennessä maahanmuuton kohteena olleet alueet olivat jo lähes täysin ruotsalaisten tulokkaiden [[Asuttaminen|asuttamia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tarkiainen, Kari | Nimeke=Sveriges Österland: Från forntiden till Gustav Vasa | Selite=Finlands svenska historia 1. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 702:1 | Julkaisija=Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland; Stockholm: Atlantis | Vuosi=2008 | Isbn= 978-951-583-155-2 | Kieli={{sv}} }} ”en svenska kolonisationen hade en uppenbar masskaraktär och var styrd uppifrån, främst av kronan, vilket framgår av att hemmanen var kronohemman. Folk kom inte längre i allmogefarkoster utan skeppades över på större fraktfartyg, och tydligen från alla håll inom Sveariket - Åtminstone från Uppland, Småland, Gästrikland och Hälsingland.” – – ”Efter kolonisationen fick kusten nästan helsvensk bosättning”</ref> Alun perin muuttajien oletettiin olleen kotoisin [[Hälsingland|Hälsinglannista]], mutta nykyisen käsityksen mukaan valtaosa sadoista, mahdollisesti jopa tuhansista Suomeen tulleista ruotsalaisista, oli lähtöisin Keski-Ruotsista<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2015|Sivu=421}}</ref>.