Katolista uskoa levitettiin Suomeen myös väkivalloin [[Ristiretket Baltiaan|samoin kuin Baltiaan]]. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin [[Ruotsi|Ruotsin]] eri alueilta ja [[Tanska|Tanskasta]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Tanska teki Suomeen ristiretket vuosina 1191 ja 1202 ja Norjan kuninkaalle paavi Gregorius IX antoi puolestaan kirjeessään 6. heinäkuuta 1241 luvan vaihtaa [[Pyhä maa|Pyhään maahan]] tehtävä ristiretki "maasi naapuruudessa asuvia pakanoita vastaan".<ref name=":0" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=69|Julkaisija=Historian aitta}}</ref> Myös [[saksalaiset]] ovat mahdollisesti tehneet väkivaltaista käännytystyötä Suomessa. Tämän puolesta puhuvat [[Jouko Vahtola|Jouko Vahtolan]] mukaan Neitsyt Marian kirkoiksi 1200-luvulla vihittyjen kirkkojen nimet sekä Hämeen [[Kirkkoherra|kirkkoherrojen]] ja [[Vouti|voutien]] saksalaisuus.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=88|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Historialliset lähteet mainitsevat puolestaan ortodoksisen Novgorodin lähettäneen 500 munkkia levittämään uskoaan Venäjän pohjoisille äärille, mm. Karjalaan ja Suomeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=67|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>
