Hengellisen rälssin eli papiston tehtävänä oli keskiaikaisen nelisäätyopin mukaan vaalia yhteisön uskonasioita rukouksin ja Jumalaa palvellen.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=423|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Se sai alkunsa noin vuonna 1277, jolloin kirkon maat ja rakennukset saivat verovapauden. Vasta [[keskiaika|keskiajan]] viimeisellä vuosisadalla näyttää [[Ruotsin kirkko]] saaneen kaikkien tilojensa verovapauden tunnustetuksi. Hengellisestä rälssistä teki lopun [[Kustaa Vaasa]]n toimeenpanema [[uskonpuhdistus|reformaatio]]. [[Västeråsin valtiopäivät|Västeråsissa]] 1527 tehtyjen päätösten mukaan peruutettiin suurin osa kirkon omaisuutta ja tuloja kruunulle.
