Ero sivun ”B12-vitamiini” versioiden välillä

Ihmisillä [[veriplasma]]n B₁₂-muodoista 70–80&nbsp;% on sitoutunut TC1- ja 20–30&nbsp;% TC2-proteiineihin. Plasmassa ei ole [[Sisäinen tekijä|sisäisiä tekijöitä]] (IF:iä).<ref name=H/> Terveillä plasmassa B₁₂:tä on keskimäärin noin 290&nbsp;piko[[mooli]]a per litra (pmol/l).<ref name=f/> [[Veriseerumi]]n normaalit viitearvot ovat 138–652&nbsp;pmol/l ja tätä alemmat pitoisuudet kertovat todennäköisesti B₁₂-puutoksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://huslab.fi/ohjekirja/1137.html|nimeke=B12-vitamiini, seerumista|julkaisu=huslab.fi|viitattu=2019-05-16}}</ref>

Ihmiskeho varastoi ja kierrättää tehokkaasti B₁₂:tä, jota terveillä ihmisillä on kehossa usein 2–5&nbsp;mg. Noin 60&nbsp;% tästä on [[maksa]]ssa ja noin 30&nbsp;% lihaksissa. Kokoon suhteutettuna vitamiinin suurimmat pitoisuudet ovat [[Aivolisäke|aivolisäkkeessä]]. Muita suuren pitoisuuden elimiä ovat [[sydän]], [[munuaiset]], [[perna]] ja [[aivot]].<ref name=f/> Aikuisilla kehon varannot riittävät usein noin 3–5&nbsp;vuotta vitamiinin saannin loppumisesta.<ref name=J/>