Versio 27. tammikuuta 2020 kello 10.44 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 281 muokkausta p Käyttäjän 93.106.79.234 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon. Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 20. helmikuuta 2020 kello 09.46 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p mahdoton vuosi Uudempi muutos →
Rivi 28: Viitasammakko muistuttaa suuresti [[sammakko]]a. Täysikasvuinen viitasammakko on tavallisesti 6–7 senttiä pitkä eli pienempi kuin täysikasvuinen sammakko. Naaraat ovat hieman koirasta kookkaampia.<ref name="SL"/> Iho on sileä ja kostea.<ref name="SAMMAKKOKIRJA4">Suomalainen sammakkokirja ~~20009~~2009, s. 43.</ref> Yleisväritys on ruskea, mutta värityksessä on suurta ykilöllistä vaihtelua.<ref name="SAMMAKKOKIRJA1">Suomalainen sammakkokirja ~~20009~~2009, s. 48.</ref> Selkäpuolen väri vaihtelee ruskeasta harmahtavaan ja kellertävään. Joskus se on täysin yksivärinen, mutta usein mukana on tummia tai mustia laikkuja. Kyljissä ja selän keskellä saattaa kulkea vaaleat pitkittäisjuovat. Vatsapuoli on vaaleahko, lanteiden seudulta usein kellertävä ja yleensä ilman marmorikuviointia. Kurkku on laikukas tai kirjava.<ref name="SL">[http://www.sammakkolampi.fi/lajit/viitasammakko.html Sammakkolampi: Viitasammakko] Viitattu 21.6.2015.</ref><ref name="SL2">[http://www.sammakkolampi.fi/lajit/ranat-erot.html Sammakkolampi: Ruskosammakon ja viitasammakon erottaminen toisistaan] Viitattu 21.6.2015.</ref> Jotkut viitasammakkokoiraat muuttuvat kutuajaksi sinertäviksi, joka ilmeisesti johtuu imusuonistoon pakkautuvan veren kuultaessa ihon läpi.<ref name="SAMMAKKOKIRJA3">Suomalainen sammakkokirja ~~20009~~2009, s. 50.</ref> Viitasammakon kuono on terävä ja se kaartuu sivulta katsoen loivemmin alaspäin kuin sammakolla, edestäpäin kuono on kapeampi kuin sammakolla. Takaraajan sisimmän varpaan tyven metatarsaalikyhmy on sammakkoon verrattuna suuri, kova ja kölimäinen. Kyhmy on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta.<ref name="SL2"/> Kutuaikana koirailla on eturaajoissa mustat kutukyhmyt, joiden avulla ne saavat tukevan otteen naaraasta.<ref name="SL"/><ref name="SAMMAKKOKIRJA1"/> Rivi 44: == Elintavat == === Lisääntyminen === Etelä-Suomessa kutu on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, Keski- ja Pohjois-Suomessa touko-kesäkuussa.<ref name="SAMMAKKOKIRJA2">Suomalainen sammakkokirja ~~20009~~2009, s. 49.</ref> Viitasammakkokoiraan soidinääni on pulputtava. Ääni kuulostaa samalta kuin pulloa upottaisi veden alle.<ref name="SL"/><ref name="SAMMAKKOKIRJA2"/> Etäämmältä ääni saattaa muistuttaa haukkuvan koiran ääntä.<ref name="SL"/> Mätimunat viitasammakko laskee muutamaan ryhmään, ja niitä on 500–2 000 naaraan koosta riippuen.<ref name="SL"/> Kuturyhmä painuu yleensä pohjan tuntumaan eikä nouse pintaan kuten sammakolla. Mätimuna on päältä musta ja alta vaalea. Munan halkaisija on 2 mm ja sitä ympäröivän hyytelön läpimitta noin 8 mm. Munista kuoriutuvat nuijapäät muistuttavat sammakon toukkia.<ref name="SAMMAKKOKIRJA3"/> Vastakuoriutunut nuijapää on noin 3 mm pitkä, juuri ennen muodonvaihdosta noin 3–4 cm. Nuoret sammakot ovat noin 1 cm:n mittaisia. Ensimmäisenä kesänään ne saavuttavat runsaan kahden sentin pituuden, toisena yli 3 cm ja kolmantena 4 cm:n pituuden.<ref name="SL"/>

Ero sivun ”Viitasammakko” versioiden välillä