Ero sivun ”Kilpailukykysopimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sen luokan dadaa, että ei pidä tällä sivulla olla. Ei mitään perusteluita tai lähteitä johtopäätöksille ja trickle down -efektin käsittelylle on varmasti oma sivunsa. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
→Sopimuksen vaikutukset: lakoista |
||
Rivi 25:
Työvoimakustannusten alentaminen hyödytti Suomen vientiä, mutta kotimainen ostovoima ja kotimainen kulutus kärsivät, koska ihmisten ostovoima pieneni. Tätä hallitus pyrki tasoittamaan tuloveron alennuksella, joka toisaalta vähensi valtion tuloja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/hallitus-ei-voi-onnitella-itseaan-nousukaudesta/3157e6e6-56bd-32a1-944b-5941964fe61e|nimeke=Hallitus ei voi onnitella itseään nousukaudesta|tekijä=Olli Harma|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-01-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaikutus [[Tulonjako|tulonjakoon]] on suuri: sopimus merkitsi mittavaa tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Samalla se vei valtiolta verotuloja, koska työnantajille siirtynyt raha on kevyemmin verotettua. Sopimuksella toivottiin syntyvän uutta talouden aktiviteettia, mutta syntyvät uudet verotulot arvioidaan pienemmiksi kuin valtion toisaalla menettämät tulot, joten julkisen sektorin alijäämät kasvavat.<ref name=lehto /> Vaikka muodollisesti kiky-sopimuksen kattavuus oli 91 %, on kyselyiden pohjalta arvioitu, että puolet yksityisen sektorin työntekijöistä vältti työajan pidennyksen työnantajan jättäessä sen toteuttamatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/ek-kiky-sopimuksen-kattavuus-nousi-91-iin/92ef4dab-a4d7-30df-92dd-a8099aa20d1c|nimeke=EK: Kiky-sopimuksen kattavuus nousi 91 %:iin|tekijä=Talouselämä|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2019-04-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/puolet-yksityissektorin-tyontekijoista-valttynyt-tyoajan-kiky-pidennykselta-parannus-voi-jaada-saavuttamatta-nailla-toteutusmaarilla/0b9f3903-7977-368c-908f-8c4b8610a77a|nimeke=Puolet yksityissektorin työntekijöistä välttynyt työajan kiky-pidennykseltä – "Parannus voi jäädä saavuttamatta näillä toteutusmäärillä"|tekijä=Risto Malin|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2019-04-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tammikuussa 2020 arvioitiin että hyöty työnantajalle on ollut n.6 miljardia.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-11161182</ref>
Sopimuksen vaikutus työmarkkinatilanteeseen oli voimakkaan kielteinen. Syksyllä 2019 ja talvella 2020 Suomessa nähtiin harvinaisen laaja, monia aloja koskettanut lakkojen suma, jonka keskeisenä vaikuttimena pidettiin kilpailukykysopimukseen kuulunutta työajan pidennystä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006367897.html?share=117454eb977cd78b2a33ba87aed22b11|nimeke=HS-analyysi: Näin syntyivät edelleen raivoa aiheuttavat 24 kiky-tuntia – Kirkolla oli sopimuksessa keskeinen rooli|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-10|viitattu=2020-02-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000006337995.html?share=a6964cfd136894d047ddc452347fb7b2|nimeke=Valtavat lakot pysäyttivät vientiteollisuuden, mutta seuraava sovittelu on vasta melkein viikon päässä: ”Erikoinen pattitilanne”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-12-10|viitattu=2020-02-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Lähteet==
| |||