Ero sivun ”Rautakaarti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vähän lisää ja edes joku lähde |
lisää salamurhista |
||
Rivi 2:
'''Rautakaarti''' ({{k-ro|Garda de Fier}}) oli [[Romania]]ssa vuosina 1927–1941 toiminut äärioikeistolainen, [[fasismi|fasistinen]] ja [[Antisemitismi|antisemitistinen]] puolue. Myös [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kristinusko]] ja [[Nationalismi|nationalistinen]] mystiikka olivat keskeisessä asemassa Rautakaartin ideologiassa.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/topic/Iron-Guard Iron Guard] {{en}} ''Encyclopædia Britannica''. Viitattu 19.2.2020.</ref>
Puolueen perusti [[Corneliu Zelea Codreanu]] vuonna 1927 nimellä '''Arkkienkeli Mikaelin legioona''' (''Legiunea Arhanghelului Mihail'') ja se tunnettiin yleisesti ”legioonana”.<ref name="brit" /> Codreanu oli tätä ennen toiminut professori [[A. C. Cuza]]n johtamassa Kansallisen kristillisyyden puolustuksen liitto (LANC) -nimisessä antisemitistisessä ja [[Antikommunismi|antikommunistisessa]] puolueessa.<ref name="brit2">[https://www.britannica.com/biography/Corneliu-Codreanu Corneliu Codreanu] {{en}} ''Encyclopædia Britannica''. Viitattu 19.2.2020.</ref> Vuonna 1930 Codreanu perusti puolueelleen Rautakaarti-nimisen sotilaallisen siiven, ja tätä nimeä alettiin yleisesti käyttää myös itse puolueesta. Romanian hallitus lakkautti puolueen ensi kerran joulukuussa 1933, mutta se alkoi toimia uudelleen nimellä ”Kaikki isänmaalle” (''Totul Pentru Ţară''). Vuoteen 1937 mennessä siitä tuli vaaleissa Romanian kolmanneksi suurin puolue. Kuningas [[Kaarle II (Romania)|Kaarle II]] lakkautti Rautakaartin toistamiseen siirtyessään diktatoriseen hallintoon tammikuussa 1938.<ref name="brit" /><ref name="brit2" /> Codreanu vangittiin huhtikuussa ja
Kaarle II:n luovuttua kruunusta Rautakaarti oli 1940–1941 mukana kenraali [[Ion Antonescu]]n johtamassa [[Kansallinen legioonalaishallitus|Kansallisessa legioonalaishallituksessa]],<ref name="brit" /> jossa Rautakaartin uusi johtaja [[Horia Sima]] toimi varapääministerinä. Rautakaarti otti osaa [[holokausti]]in, mutta hävisi [[Saksa]]n armeijalle ja Antonescun kannattajille [[Romanian sisällissota (1941)|kolmipäiväisessä sisällissodassa]] tammikuussa 1941, minkä jälkeen liike murskattiin lopullisesti.
==Murhat==
Rautakaartin iskuryhmät salamurhasivat useita merkittäviä henkilöitä, mukaan lukien neljä Romanian pääministeriä. ''Nicadori''-niminen iskuryhmä murhasi puolueen tukahduttamista yrittäneen pääministeri [[Ion G. Duca]]n vuonna 1933, ''Decemviri''-iskuryhmä paloittelumurhasi Rautakaartista eronneen poliitikon [[Mihai Stelescu]]n vuonna 1936 ja ''Răzbunători''-iskuryhmä murhasi pääministeri [[Armand Călinescu]]n vuonna 1939. ''Nicadorin'' kolme ja ''Decemvirin'' kymmenen jäsentä surmattiin vankilassa samassa yhteydessä Codreanun kanssa marraskuussa 1938. Rautakaartin ollessa Antonescun hallituksessa sen kannattajat murhasivat marraskuussa 1940 useita vastustajiaan, mukaan lukien entiset pääministerit [[Nicolae Iorga]]n ja [[Gheorghe Argeșanu]]n. Suurin osa murhista tapahtui niin sanotussa [[Jilavan vankilan joukkomurha]]ssa.<ref>Michael Newton: ''Famous Assassinations in World History: An Encyclopedia'', s. 69, 120–121, 827. ABC-CLIO 2014. [https://books.google.fi/books?id=F4-dAwAAQBAJ&hl&pg=PT120 Google Books]</ref>
==Lähteet==
| |||