Versio 21. toukokuuta 2019 kello 18.57 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 531 muokkausta Silläkin on alkeisvarauksen ja Avogadron vakion tulona nyt tarkasti määritelty arvo. ← Vanhempi muutos		Versio 18. helmikuuta 2020 kello 08.09 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta vuosilukulinkki pois Uudempi muutos →
Rivi 9: Faradayn vakio ilmoittaa, kuinka suuri [[sähkövirta]] tarvitaan hajottamaan aikayksikössä yksi [[mooli]] sellaista [[elektrolyytti]]ä, joka koostuu yhdenarvoisista [[ioni\|ioneista]]. Kääntäen, sekunnissa hajoava moolimäärä tällaista elektrolyyttiä saadaan jakamalla virta Faradayn vakiolla. Esimerkiksi [[hopeanitraatti]] (AgNo<sub>3</sub>) koostuu yhdenarvoisista positiivista Ag<sup>+</sup>- ja negatiivisista NO<sub>3</sub><sup>-</sup>-ioneista. Näin ollen yhden [[ampeeri]]n virta hajottaa sekunnissa 1/96485 = 0,00001064 moolia eli 0,01064 millimoolia hopeanitraattia vapauttaen yhtä monta millimoolia [[hopea]]a, mikä vastaa 0,010364 ·107,8682 = 1,118 milligrammaa, koska hopean [[atomipaino]] on 107,8682. . Tällä tavoin Faradayn vakio voitiin jo 1800-luvulla määrittää varsin tarkasti, ja itse asiassa ampeerille vahvistettiin aikoinaan hopeanitraatin hajoamiseen perustuva määritelmäkin. Sen jälkeen, kun [[Robert Millikan]] vuonna [[1909]] onnistui varsin tarkasti määrittämään [[alkeisvaraus\|alkeisvarauksen]] suuruuden, voitiin [[Avogadron vakio]]n arvo laskea jakamalla Faradayn vakio alkeisvarauksella. Sähkömäärän ja [[ainemäärä]]n välisen suhteen kehitti englantilainen [[Michael Faraday]] vuonna 1834.

Ero sivun ”Faradayn vakio” versioiden välillä