Ero sivun ”Faradayn vakio” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
vuosilukulinkki pois
(Silläkin on alkeisvarauksen ja Avogadron vakion tulona nyt tarkasti määritelty arvo.)
(vuosilukulinkki pois)
Faradayn vakio ilmoittaa, kuinka suuri [[sähkövirta]] tarvitaan hajottamaan aikayksikössä yksi [[mooli]] sellaista [[elektrolyytti]]ä, joka koostuu yhdenarvoisista [[ioni|ioneista]]. Kääntäen, sekunnissa hajoava moolimäärä tällaista elektrolyyttiä saadaan jakamalla virta Faradayn vakiolla. Esimerkiksi [[hopeanitraatti]] (AgNo<sub>3</sub>) koostuu yhdenarvoisista positiivista Ag<sup>+</sup>- ja negatiivisista NO<sub>3</sub><sup>-</sup>-ioneista. Näin ollen yhden [[ampeeri]]n virta hajottaa sekunnissa 1/96485 = 0,00001064 moolia eli 0,01064 millimoolia hopeanitraattia vapauttaen yhtä monta millimoolia [[hopea]]a, mikä vastaa 0,010364 &middot;107,8682 = 1,118 milligrammaa, koska hopean [[atomipaino]] on 107,8682. . Tällä tavoin Faradayn vakio voitiin jo 1800-luvulla määrittää varsin tarkasti, ja itse asiassa ampeerille vahvistettiin aikoinaan hopeanitraatin hajoamiseen perustuva määritelmäkin.
 
Sen jälkeen, kun [[Robert Millikan]] vuonna [[1909]] onnistui varsin tarkasti määrittämään [[alkeisvaraus|alkeisvarauksen]] suuruuden, voitiin [[Avogadron vakio]]n arvo laskea jakamalla Faradayn vakio alkeisvarauksella.
 
Sähkömäärän ja [[ainemäärä]]n välisen suhteen kehitti englantilainen [[Michael Faraday]] vuonna 1834.