Ero sivun ”Suomen kirjallisuus” versioiden välillä

Suomen kirjallisuuden kääntämistä ja julkaisemista tukee vuonna 1976 perustettu [[Fili|FILI – Kirjallisuuden vientikeskus]]. Sen tehtävä on ollut alusta saakka tukea suomalaisten teosta julkaisemista muilla kielillä ja tehdä maan kirjallisuutta tunnetuksi muualla. Suomen kirjallisuuden on määritelty kattamaankattavan maassa julkaistu suomen-, ruotsin, ja saamenkielinen kirjallisuus. Filin budjetti on kasvanut 1970-luvun 100&nbsp;markasta vuoden 2011 2,5 miljoonaan euroon.<ref name="schwank262">Schwank, s. 262–263.</ref> Kirjallisuusvientiä tukevat Filin lisäksi erilaiset säätiöt ja rahastot. Kirjallisuusvientiä pyritään edistämään myös osallistumalla kansainvälisille kirjamessuille. Suomi on ollut teemamaana muun muassa [[Göteborgin kirjamessut|Göteborgin kirjamessuilla]] 2007, Moskovan [[Non/Fiction]]-kirjamessuilla 2008 ja alan merkittävimmässä tapahtumassa [[Frankfurtin kirjamessut|Frankfurtin kirjamessuilla]] 2014.<ref name="schwank264">Schwank, s. 264–265.</ref>

Suomen kirjallisuuden käännöksiä julkaistiin vielä 1970-luvun lopussa noin satakunta vuodessa.<ref name="schwank262"/> 2010-luvulla ulkomailla ilmestyy jo noin 300–400 käännöstä vuodessa 40 eri kielellä.<ref name="tilastoja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/| Nimeke = Kirjallisuusviennin tilastoja| Julkaisija = FILI}}</ref> Suomen kirjallisuutta käännöksiä julkaisivat vielä 1980-luvulla pääsääntöisesti pienet kustantajat, usein yliopistopainot. Monet isot kustantajat ovat kiinnostuneet 2000-luvulla myös Suomen kirjallisuudesta. Esimerkiksi saksalainen [[Suhrkamp]], ranskalainen [[Gallimard]], italialainen [[Adriano Salani Editore|Salani]], yhdysvaltalainen [[Random House]] ja brittiläinen [[Granta]] ovat hankkineet suomalaisten teosten käännösoikeuksia.<ref name="schwank262"/>

Suomalaisia kirjoja käännettiin vuosien 1990–2010 aikana kaikkiaan 3&nbsp;676 nimikettä 69 eri kielellä. Eniten kirjoja julkaistiin Pohjoismaissa sekä Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Italiassa.<ref name="schwank264"/> Osa käännöksistä julkaistaan Suomessa, tällainen käännös oli esimerkiksi ''Seitsemän veljestä'' -teoksen kurdinkielinen käännös. Tällaisten teosten levittäminen ulkomaille on vaikeaa.<ref name="tilastoja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/| Nimeke = Kirjallisuusviennin tilastoja| Julkaisija = FILI}}{{404}}</ref> Yleisimmin kirjoja käännetään saksaksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, ranskaksi, venäjäksi, tanskaksi, norjaksi ja unkariksi. Saksankielisten käännösten osuus kaikista käännöksissä on 2000-luvulla ollut noin 20 prosenttia ja englanninkielisten osuus noin 15 prosenttia.<ref name="schwank264"/> Vuonna 20152019 eniten kirjoja käännettiin englanniksivenäjäksi (3033)., Ylisaksaksi 15(25), teosta käännettiin myös saksaksiviroksi (1924), ranskaksienglanniksi (1822) ja tanskaksiranskaksi (1719).<ref name="tilastoja"fili/>

Suomen kolme käännetyintä kirjailijaa olivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä samat kuin 1990-luvullakin, [[Arto Paasilinna]], [[Tove Jansson]] ja [[Mika Waltari]]. Paasilinnasta otettiin 146 käännöstä ja Janssonista 134 käännöstä. Viidenkymmenen käännetyimmän kirjailijan joukossa oli yhteensä kahdeksan lasten- ja nuortenkirjailijaa. Klassikkokirjailijoista käännettiin Waltarin lisäksi erityisesti [[Edith Södergran]]ia, [[Henry Parland]]ia, [[Aino Kallas]]ta, [[Eeva-Liisa Manner]]ta, [[Väinö Linna]]a, [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikoskea]], [[Eino Leino]]a ja [[Algot Untola|Maiju Lassila]]a.<ref name="schwank264"/> Useimmalle kielelle käännetyt suomalaiset teokset olivat vuodenmarraskuun 20152019 tilastojen mukaan [[Elias Lönnrot]]in ''[[Kalevala]]'' (55 kielelle), Mika Waltarin ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'' (40), [[Sofi Oksanen|Sofi Oksasen]] ''[[Puhdistus]]'' (38), Mika[[Salla WaltarinSimukka|Salla Simukan]] ''[[SinuhePunainen egyptiläinenkuin veri]]'', (37) ja ''[[SallaValkoinen Simukka|Sallakuin Simukanlumi]] ''[[Lumikki –(33), PunainenAleksis kuinkiven veri''[[Seitsemän veljestä]]'' (34) sekä Tove Janssonin ''[[Taikurin hattu]]'' (33) ja ''[[Muumipeikko ja pyrstötähti]]'' (32).<ref name="fili>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja"-ja-selvityksia/ | Nimeke = Tilastoja ja selvityksiä | Julkaisija = FILI | Viitattu = 16.2.2020}}</ref>