Ero sivun ”Christian Evert Barck” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Röyh!
hups
Rivi 3:
Barck oli työskennellyt latojana ja painajana Lundströmin kirjapainossa [[Jönköping]]issä ja saanut täysinoppineen [[kirjaltaja]]n todistuksen vuonna 1817. Vuonna 1819 hänet palkattiin [[faktori]]ksi [[Suomen Pipliaseura]]n kirjapainoon [[Turku]]un. Pipliaseuran kirjapainon siirryttyä [[Christian Ludvig Hjelt]]in haltuun Barck sai vuonna 1826 luvan kirjapainon perustamiseksi Ouluun. Se aloitti toimintansa kesällä 1827.<ref name="Gardberg 69" />
 
Barckin kirjapaino toimi nykyisten Saariston- ja Isonkadun kulmauksessa sijainneessa rakennuksessa. Sen ensimmäiset julkaisut olivat syksyllä 1827 ilmestynyt suomenkielinen hartauskirjanen ja kolme [[arkkiveisu]]a. Vuonna 1828 Barck sai luvan ryhtyä julkaisemaan ''[[Oulun Wiikko-Sanomia]]'' ja perusti seuraavana vuonna kirjakaupan. Valmisteilla olleet [[Jakob Bonsdorff]]in Vanhan testamentin selitysteos ja [[heprea]]n sanakirja, joita varten oli hankittu kreikkalaiset, heprealaiset ja arabialaiset kirjakkeet, jäivät ilmestymättä tekijän kuoleman takia. Barck joutui luopumaan myös [[Carl Axel Gottlund]]in teoksen julkaisusta ja käräjöimään [[Johan Christopher Frenckell (1789–1844)|Johan Christopher Frenckellin]] kanssa suomalaisen aapisen ja hartauskirjojen jälkipainoksista.<ref>Gardberg, s. 69–72.</ref>
 
Barckin kirjaliike menestyi huonosti ja ''Oulun Wiikko-Sanomia'' ilmestyi katkonaisesti tilaajien vähyyden takia. Vuosina 1836–1837 Barck painoi [[Elias Lönnrot]]in ''[[Mehiläinen (aikakauslehti)|Mehiläistä]]'', joka osoittautui sekin kannattamattomaksi. Kirjoja painettiin 1850-luvulle saakka vuosittain vain 5–7 nimikettä, mutta varsinkin uskonnollisten kirjasten painokset olivat suuria, jopa 5&nbsp;000 kappaletta. Kirjapainon tuotteisiin kuuluivat myös arkkiveisut, lääninhallituksen kuulutukset ja kiertokirjeet, kaupungin ohjesäännöt, talousseuran tiedonannot ja erilaiset tilapäistyöt.<ref>Gardberg, s. 73–76.</ref>