Ero sivun ”Unkarin historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Nationalismin nousu: päivitys, kuva
Rivi 100:
 
== Nationalismin nousu ==
[[Tiedosto:Viktor Orbán cropped.jpg|pienoiskuva|[[Viktor Orbán|Viktor Orban]],Unkarin pääministeri vuosina 1998-2002 ja vuodesta 2010 lähtien]]
Vuonna 2011 Unkari nousi EU:n puheenjohtajaksi.
Vuoden 2010 vaaleissa nousi [[Viktor Orbán]]in kansallis-konservatiivinen populistipuolue [[Fidesz]] hallitusvastuuseen.
Orbánin hallitus pyrki keskittämään valtaa pääpuolueelle. Se myös pyrki valvomaan tiedotusvälineitä<ref name="MMM_2018_197">Mitä missä milloin 2018, Ulla Paavilainen (päätoimittaja) ISBN 978-951-1-31404-2, s. 197, artikkeli s. 196-203</ref>. Vuoden alussa säädettiin uusi medialaki, jonka perusteella hallitus valvoi olennaisia joukkoviestimiä. Huhtikuussa parlamentti hyväksyi perustuslain muutoksia. Joulukuussa muutettiin vaalilakia valtapuoluetta suosivaksi. EU ilmaisi huolestumisensa lakien johdosta.<ref name="BBCTL" />. Fideszin vastustajat syyttivät puolueen johtajia taloudellisista väärinkäytöksistä. Fideszin kannattajatkin arvostelivat joitain Orbánin hallituksen jyrkkiä toimia. Hallituksen kannatuspohjaa kuitenkin varmisti jyrkkä pakolaispolitiikka, jolla oli puoluerajat ylittävä kannatus. Kansan mieleen olivat myös alhainen, tasainen tuloverotus sekä pienet sähkö- ja kaasulaskut. Lisäksi EU-tukien pohjalta kukoistanut teollisuus piti työttömyyden alhaisena<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3726022-unkari-on-jo-lahes-yksinvalta|nimeke=Unkari on jo lähes yksinvalta|julkaisu=Kansan Uutiset|ajankohta=2017-05-28|viitattu=2018-01-25|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Fidesz nojasi kristillisin perhearvoihin. Jyrkän kansallismielinen [[Jobbik]] nosti 2010-luvulla kannatustaan. Fidesz lisäsi nationalismia retoriikkaansa vuoden 2014 vaaleissa. Vuonna 2015 Unkarin hallitus sulki rajansa maahan pyrkiviltä pakolaisilta. Fidesz etsi vihollisensa mm EU:sta ja [[George Soros]]ista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9584050|nimeke=Orbán puolustautui Brysselissä: "Unkari ei ole autoritaarinen maa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-01-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Puolue piti EU:ta vihollisenaan, koska sen politiikka haittasi Unkarin talosuselämää. Toisaalta Unkari sai EU-tukea. Ongelmallisia olivat vanhanaikaiset terveydenhulto ja koulutus. Unkari lähentyi ulkopolitiikassa Putinin Venäjää ja Erdoganin Turkkia, maita joita Orban pitikin esikuvallisina<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9584050|nimeke=Orbán puolustautui Brysselissä: "Unkari ei ole autoritaarinen maa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-01-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Vuonna 2019 [[Freedom house]] pudotti Unkarin statuksen vapaasta maasta rajallisesti vapaaksi maaksi, muun muassa pääministeri Orbanin maan demokraattisiin instituutioihin kohdistamien hyökkäyksien vuoksi.<ref>https://freedomhouse.org/report/freedom-world/freedom-world-2019</ref>