Ero sivun ”Tanska” versioiden välillä

 

Tanskan kansankäräjävaaleissa kesäkuussa 2019 oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion. Puolue sai vain 8,7 prosenttia äänistä, kun se oli saanut vuoden 2015 vaaleissa 21,1 prosenttia äänistä. Maahanmuuttoasioissa kansanpuolue jäi tavallaan oman menestyksenä vangiksi. Koska Tanska harjoitti jo erittäin kireää maahanmuuttopolitiikkaa ja niin keskustaoikeistolainen Venstre kuin sosiaalidemokraatitkin olivat omineet kansanpuolueen linjan omakseen, sille ei enää oikein jäänyt entiseen tapaan tilaa. Tanskan kansanpuolue oli saanut yhtä huonon vaalituloksen viimeksi 90-luvulla. Sosiaalidemokraatit ja Venstre onnistuivat menestyksellisesti yhdistämään kaksi äänestäjien suurinta huolta, ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton. [[Sosiaalidemokraatit (Tanska)|Sosialidemokraatit]] saivat vaaleissa 25,9 prosenttia äänistä ja 48 paikkaa kansankäräjille. Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin [[Venstre (Tanska)|Venstre]]-puolue nosti myös kannastustaan lähes neljä prosenttiyksikköä ja sai 23,4 prosenttia äänistä ja 43 paikkaa. Sosiaaliliberaali [[Radikaali Venstre|Radikale Venstre]] sai 8,6 prosenttia äänistä ja 16 paikkaa, [[Sosialistinen kansanpuolue]] taas sai 7,7, prosenttia ja 14 paikkaa. [[Yhtenäisyyslista|Enhedslisten]] (Yhtenäisyyslista, vihervasemmisto) sai 7,8 prosenttia ja 14 paikkaa. [[Konservatiivinen kansanpuolue]] sai 6,6 prosenttia äänistä ja 12 paikkaa. Yhteensä sosiaalidemokraattien johtama vasemmistoblokki sai 91 paikkaa ja Venstren johtama oikiestoblokki sai 75 paikkaa. Vasemmistoblokin sisällä sosiaallidemokraattien kannatus säilyi vuoteen 2015 verrattuna ennallaan, mutta sekä Radikale Venstre että Sosialistinen kansanpuolue lisäsivät selvästi kannatustaan. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10817901|nimeke="Ilmastotollot" jyräsivät ja populistit hävisivät Tanskan vaaleissa – Ylen toimittaja Kööpenhaminasta: Tanska on usein trendien aallonharjalla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Kesäkuussa 2019 sosiaalidemokraattien johtaja Mette Fredriksen muodosti yhden puolueen vähemmistöhallituksen, jolla oli muiden vasemmistoblokin puolueiden parlamentaarinen tuki. 41-vuotiaasta Fredriksenistä tuli samalla Tanskan historian nuorin pääministeri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10848255|nimeke=Sosiaalidemokraatit muodostavat Tanskan uuden hallituksen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

[[Tiedosto:Anders Fogh Rasmussen 2013 Garden.jpg|pienoiskuva|[[Anders Fogh Rasmussen]],Tanskan pääministeri vuosina 2001-2009 ja Naton pääsihteeri vuosina 2009-2014]]