Ero sivun ”Tanska” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Sotien jälkeen: päivitys ja täydennys |
→Politiikka: päivitys ja laajennus |
||
Rivi 249:
[[Tanskan hallitus]] harjoittaa toimeenpanovaltaa ja se muodostetaan kansankäräjien koostumuksen perusteella. Hallituksen nimittää kuningatar ja sitä johtaa [[Tanskan pääministeri]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.denmark.dk/en/menu/About-Denmark/Government-Politics/Political-System/Constitution/The-Government/ | Nimeke = The Government | Ajankohta = | Julkaisija = Tanskan valtio| Viitattu = 8.2.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Mikään puolue ei ole saanut enemmistöä parlamentissa vuoden 1909 jälkeen. Maan hallitukset ovatkin usein olleet monipuoluehallituksia, jotka ovat hallinneet apupuolueiden turvin. Sen vuoksi Tanskan politiikkaa ovat luonnehtineet puolueiden sisäiset kompromissit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://denmark.dk/society-and-business/government-and-politics | Nimeke = Government & Politics | Ajankohta = | Julkaisija = Tanskan ulkoministeriö| Viitattu = 16.3.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kansankäräjät säätää lakeja yhteistyössä hallituksen kanssa. Kun lakiehdotus on hyväksytty kansankäräjillä, hallituksen ja kuningattaren täytyy vahvistaa se. Kuningatar ei kuitenkaan voi estää lakiehdotuksen läpimenoa, vaan hänen roolinsa on seremoniallinen.<ref name="leg" />
Vuonna 2011 valituilla kansankäräjillä suurimmat puolueet ovat [[Venstre (Tanska)|Venstre]] eli Liberaalipuolue (47 paikkaa), [[Sosiaalidemokraatit (Tanska)|Sosiaalidemokraatit]] (44), [[Tanskan kansanpuolue]] (22), [[Radikaali Venstre|Sosiaaliliberaalit]] (17) ja [[Sosialistinen kansanpuolue]] (16).<ref name=":0" /> Kesäkuussa 2015 sosiaalidemokraattien johtama blokki menetti enemmistönsä oikeistolle. Oikeiston suurimmaksi puolueeksi kohosi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue, mutta silti keskusta-oikeistolaisen Venstren johtaja Lars Løkke Rasmussen
Tanskan kansankäräjävaaleissa kesäkuussa 2019 oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion. Puolue sai vain 8,7 prosenttia äänistä, kun se oli saanut vuoden 2015 vaaleissa 21,1, prosenttia äänistä. Mahanmuuttoasioissa kansanpuolue jäi tavallaan oman menestyksenä vangiksi. Koska Tanska harjoitti jo erittäin kireää maahanmuuttoplitiikkaa ja niin keskustaoikeistolainen Venstre kuin sosilaildemokraatitkin olivat omineet kansanpuolueen linjan omakseen, sille ei enää oikein jäänyt entiseen tapaan tilaa. Tanskan kansanpuolue olin saanut yhtä huonon vaalituloksen viimeksi 90-luvulla. Sosiaalidemokraatit ja Venstre onnistuivat menestyksellisesti yhdistämään kaksi äänestäjien suurinta huolta, ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton. [[Sosiaalidemokraatit (Tanska)|Sosialidemokraatit]] saivat vaaleissa 25,9 prosenttia äänistä ja 48 paikkaa kansankäräjille. Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin [[Venstre (Tanska)|Venstre]]-puolue nosti myös kannastustaan lähes neljä prosenttiyksikköä ja sai 23,4 prosenttia äänistä ja 43 paikkaa. Sosiaaliliberaali [[Radikaali Venstre|Radikale Venstre]] sai 8,6 prosenttia äänistä ja 16 paikkaa, [[Sosialistinen kansanpuolue]] taas sai 7,7, prosenttia ja 14 paikkaa ja [[Yhtenäisyyslista|Enhedslisten]] (Yhtenäisyyslista, vihervasemmisto) sai 7,8 prosenttia ja 14 paikkaa. [[Konservatiivinen kansanpuolue]] sai 6,6 prosenttia äänistä ja 12 paikkaa. Yhteensä sosialidemokraattien johtama vasemmistoblokki sai 91 paikkaa ja Venstren johtama oikiestoblokki sai 75 paikkaa. Vasemmistoblokin sisällä sosialalidemokraattien kannatus säilyi vuoteen 2015 verrattuna ennallaan, mutta sekä radikale venstrew että Sosialistinen kansanpuolue lisäsisvät selvästri kanntsutaan. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10817901|nimeke="Ilmastotollot" jyräsivät ja populistit hävisivät Tanskan vaaleissa – Ylen toimittaja Kööpenhaminasta: Tanska on usein trendien aallonharjalla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Aluejako ==
| |||