Ero sivun ”Rooman valtakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rooman imperiumin synnystä ja etruskeista. |
|||
Rivi 33:
Rooma oli paikalla, jossa etruskien, sabiinilaisten ja latinalaisten alueet sattuivat yhteen. Siten se otti itseensä vaikutteita kaikilta näiltä kolmelta kansalta. Kaupungin varhaisin väestö oli tarinoiden mukaan pääosin latinalaista syntyperää olevia maanpakolaisia ja irtolaisia. Myöhemmin kaupunkiin muutti sabiinilaisia. Viimeisenä oli voimakkaan etruskivaikutuksen kausi. Jo Rooman vanhimmassa yhteiskunnassa esiintyi voimakasta vastakkainasettelua sabiinilais-etruskilaisen ylimysvallan ja latinalaisen kansanvallan välillä.<ref name="sjögren"/>
=== Rooman imperiumin synty ===
Ensin roomalaiset alistivat valtaansa omaa niemimaataan asuttaneet heimot kuten etruskit ja latinalaiset, sekä siirtolaisina alueelle muuttaneet kreikkalaiset ja levittäytyivät sitten pitkin Välimeren rantoja. Etelässä Italian niemimaata asuttivat kreikkalaisten siirtokunnat ja pohjoisosaa keltit. Keskiosaa puolestaan hallitsivat etruskit, joiden alkuperästä ja kulttuurista ei edelleenkään tiedetä kovin paljoa – esimerkiksi heidän kieltään ei osata tulkita.<ref name="ympyht">{{Kirjaviite|Tekijä=Tapio Onnela, Miika Sjöman, Esa Sundbäck|Nimeke=Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa|Vuosi=2018|Kappale=4: Antiikin ajan suurvallat Kreikka ja Rooma|Julkaisija=e-Oppi}}</ref>
Roomalaiset käyttivät monia etruskikulttuurin saavutuksia hyväkseen. Näihin lukeutuvat esimerkiksi holvaustekniikka. Vesijohdot, kastelujärjestelmä ja ojittaminen tunnettiin myös etruskikulttuurissa. Vesirakentamisen avulla kuivatettiin suoalueita, mikä kasvatti roomalaisten asuinalueita.<ref name="ympyht" />
Roomalaisten uskonnot pohjautuivat paljolti etruskiuskontoihin. Esimerkiksi Rooman capitoliumilla sijainneen Jupiterin temppelin rakentaminen aloitettiin etruskiaikana. Etruskikulttuuri on tunnettu häkellyttävän hienosti kultaesineillä, muotokuvilla ja käsitöillä koristelluista haudoista.<ref name="ympyht" />
Etruskien kulttuuri oli voimakkaimmillaan 600-luvulla eaa. Löyhien liittoutumien sijaan he eivät onnistuneet luomaan yhtenäistä valtiota, kuten roomalaiset myöhemmin. Etruskit olivat liittoutuneita karthagolaisten kanssa ja taistelivat kreikkalaissiirtokuntia vastaan. Etruskien valta alkoi heiketä 500-luvun alussa eaa. ja keltit ajoivat heidät Pohjois-Italiasta. Viimeisen hallitsevan etruskisuvun sanotaan lähteneen Roomasta 509 eaa.<ref name="ympyht" />
Eräänä selityksenä etruskien heikentymiselle on pidetty heidän pääelinkeinonsa aiheuttamia ympäristötuhoja. Etruskien vauraus perustui heidän kykyynsä valmistaa rautaa ja puuhiiltä, mikä kulutti koko Toscanan alueen metsävarat loppuun. Metsien katoaminen altisti maaperän eroosiolle, mikä vaikeutti maanviljelyä ja aiheutti rannikkoseutujen soistumisen. Tämä puolestaan lisäsi malariaa levittäviä hyttyskantoja.<ref name="ympyht" />
=== Kuningaskunta ===
Rivi 49 ⟶ 60:
{{pääartikkeli|[[Rooman tasavalta]]}}
[[Tiedosto:Foro Romano Musei Capitolini Roma.jpg|thumb|200px|left|Rooman poliittisen vallan keskus oli [[Forum Romanum]].]]
Roomalaiset itse kutsuivat valtakuntaansa etruskikuninkaiden kukistumisen jälkeen tasavallaksi, vaikkei valtio koskaan ollut meidän mittapuumme mukaan demokraattinen. Rooman ns. kuningasajan 753–510 eaa. jälkeen puhuttiin Rooman tasavallan ajasta 510– 27 eaa. mutta tasavallan aikanakin valtaa pitivät hyvin harvat, vaikka valta oli jakaantuneena senaatin, kansankokousten ja eri virkamiesten kesken.
Tradition mukaan Rooman viimeinen kuningas [[Tarquinius Superbus]] syrjäytettiin vuonna [[500-vuosikymmen eaa.|509 eaa.]] Tarinat kertovat pienen joukon vallankumouksesta. Kyseessä saattoi olla myös roomalaisten ja [[etruskit|etruskien]] välinen yhteenotto tai kuninkaan ja ylimysten välinen konflikti. Siirtymä saattoi olla myös vähittäinen. Toisaalta tasavaltaan saatettiin siirtyä vasta 400-luvulla eaa. [[plebeiji]]en ja [[patriisi]]en konfliktissa.<ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'': Eläköön tasavalta! (s. 114–115)</ref>
Rivi 54 ⟶ 67:
Avioliittoja luokkien välillä ei sallittu ennen vuotta 445 eaa. Plebeijeitä varten perustettiin [[494 eaa.]] [[tribuuni|kansantribuunin]] virka, johon ei voitu valita patriisia. Tämä oli ainut alemmalle luokalle avoin virka, mutta sillä oli suuret oikeudet. Uskonnolliset asemat oli myöhemminkin rajattu vain patriiseille. Yhteiskuntaluokkien välille tuli joskus niin suuria erimielisyyksiä, että plebeijit ottivat perheensä ja tavaransa ja lähtivät kaupungista leiriytyen sen ulkopuolelle, kunnes heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Näin kävi [[494 eaa.|494]], [[450 eaa.|450]] ja [[287 eaa.]] Tavallisin riidanaihe oli maanjako. Vähitellen patriisien etuoikeudet purettiin ja virat avattiin plebeijeille. Vanhat patriisisuvut ja menestyneet plebeijisuvut sulautuivat yhteen uudeksi yläluokaksi.<ref>Castrén, Pietilä-Castrén: ''Antiikin käsikirja''. Hakusana patriisit</ref><ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'': Maan isät ja pojat: taistelevat säädyt (s. 115–117)</ref>
<br />
=== Nousu maailmanvallaksi ===
Rivi 64 ⟶ 79:
[[Apenniinien niemimaa]] oli kokonaan Rooman hallussa [[270 eaa.]] Seuraavaksi laajeneminen jatkui läntisen [[Välimeri|Välimeren]] rannikoille, jolloin käytiin [[puunilaissodat]] [[Karthago]]a vastaan. Puunilaissotien tuloksena Rooma sai haltuunsa [[Sisilia]]n, [[Hispania]]n ja Pohjois-[[Afrikka|Afrikan]]. Sitten vuorossa oli [[Makedonian valtakunta| Makedonia]], jota vastaan roomalaiset kävivät ns. [[makedonialaissodat]]. Makedonia voitettiin [[197 eaa.]]. [[Seleukidit]] lyötiin [[Syyria (alue)|Syyria]]ssa [[189 eaa.]] Rooman sanottiin puolessa vuosisadassa levittäneen herruutensa Italiasta koko antiikin tuntemaan maailmaan.<ref name="MPJ-val"/>
<br />
=== Sisällissotien kausi ===
| |||