Ero sivun ”Montenegro” versioiden välillä

|lippu =[[KuvaTiedosto:Flag of Montenegro.svg|145px]]

|vaakuna =[[KuvaTiedosto:Coat of arms of Montenegro.svg|100px]]

'''Montenegro'''<ref>[http://publications.europa.eu/code/fi/fi-5000500.htm Valtioiden nimien luettelo] (luettu 12. heinäkuuta 2008)</ref> ([[Montenegron kieli|montenegroksi]] ''Crna Gora'', ”musta vuori”) on valtio [[Balkan]]illa, Etelä-Euroopassa. Sen naapureita ovat [[Albania]], [[Bosnia ja Hertsegovina]], [[Kroatia]], [[Kosovo]] ja [[Serbia]]. Maa rajoittuu osittain [[Adrianmeri|Adrianmereen]]. Maa julistautui itsenäiseksi [[3. kesäkuuta]] [[2006]]. Montenegro oli itsenäinen ruhtinas- ja kuningaskunta vuodesta 1878 aina ensimmäisen maailmansodan loppuun.

Montenegron tärkeimmät kaupungit ovat pääkaupunki [[Podgorica]] (139 &nbsp;100 asukasta), [[Nikšić]] (57 &nbsp;600), [[Pljevlja]] (18 &nbsp;800) ja [[Bijelo Polje]] (17 &nbsp;100). Aikaisempi kuninkaallinen pääkaupunki oli [[Cetinje]]. [[Kotor]]in keskiaikainen vanhakaupunki kuuluu [[Unesco]]nUnescon [[maailmanperintöluettelo]]on.

[[KuvaTiedosto:Church Perast.JPG|thumb|230pxpienoiskuva]]

Montenegro ulottuu Adrianmeren rannikolta Serbian ja Albanian rajoilla kohoaviin vuoristoihin. [[Dinaariset alpit]] kulkevat Serbian ja Montenegron välillä ja ulottuvat Lounais-Montenegroon, jossa kalkkikiviset huiput ovat paikoin paljaita.<ref name="geo" /> Montenegrossa on neljä [[kansallispuisto]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visit-montenegro.com/tourism-np.htm | Nimeke = Montenegro National Parks | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Visit Montenegro | Viitattu = 17.1.2015 }}</ref> Maan pohjoisosassa sijaitsevasijaitsee [[DurmitorinUnescon kansallispuistomaailmanperintöluettelo]] on kuuluva [[UnesconDurmitorin maailmanperintökohdekansallispuisto]], ja sielläjossa sijaitseva [[Tara (Montenegro)|Tara]]-joen kanjoni on Euroopan suurin. Montenegron suurin järvi [[Shkodër (järvi)|Skadar]] sijaitsee maan eteläosassa, Albanian rajalla.

[[Slaavit]] asuttivat nykyisen Montenegron alueen [[600-luku|600-luvulla]]. jaAlueelle muodostui [[900-luku|900-luvulla]] alueelle muodostui ''Zetan'' -valtio Ceslav-nimisen päällikön (zupan) yhdistettyä alueen. Alue oli vuosisatoja nimellisesti Serbian maakunta, mutta [[osmanit|osmanien]] kukistaessa Serbian vuonna 1389 alueesta tuli täysin itsenäinen. Aluksi maata hallitsi Balsan [[ruhtinas]]suku, jota seurasi vuonna [[1421]] Crnojevićin [[Hallitsijasuku|dynastia]] perustajanaan [[Stefan Crnojević]]. Hänen seuraajiensa aikana Montenegron hovi saavutti maan pienuuteen ja karuuteen nähden varsin korkean kulttuuritason, ja vuonna 1493 siellä painatettiin ensimmäiset kyrillisin kirjaimin kirjoitetut tekstit. Vuodesta [[1516]] Montenegroa hallitsi [[Cetinje]]n [[ruhtinaspiispa]] (''vladika'') viimeisen Crnojević-sukuisen ruhtinaan [[Đurađ V Crnojević]]in luovuttua vallasta ja lähdettyä [[Venetsia]]an. Tämä hallintomuoto oli tehokas tapa pitää ortodoksiset montenegrolaisylimykset yhtenä miehenä islamilaisia turkkilaisia vastassa. Vuonna 1696 vladika [[Danilo I (Montenegron ruhtinaspiispa)|Danilo I Petrović]] teki virasta perinnöllisen (tosin piispat eivät saaneet olla naimisissa, joten virka periytyi aina veljenpojan kautta), minkä jälkeen se periytyi [[Petrović-Njegoš]]in suvussa. Montenegron viimeinen ruhtinaspiispa oli [[Danilo II]], joka vuonna 1852 luopui pappisvirasta, meni naimisiin ja otti ruhtinaan tittelin.

Montenegron hallitsija [[Nikola I]] julistautui kuninkaaksi vuonna 1910 ja saavutti merkittävää menestystä [[Balkanin sodat|Balkanin sodassa]] 1912–1913, mutta [[itävalta]]laiset häätivät hänet maasta 1916 miehittäessään maan [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] yhteydessäaikana.

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä maa liittyi Serbian myötäkanssa [[Jugoslavian kuningaskunta]]an [[kansanäänestys|kansanäänestyksen]] tuloksena. Itsenäisyyden kannattajat [[Joulukapina|aloittivat kuitenkin vuonna 1919 kapinan]], joka jatkui aina vuoteen 1924.

Jugoslavian [[Jugoslavian hajoamissodat|Jugoslavian hajottua]] 1990-luvun alussa jäljelle jääneessä [[Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta|sosialistisessa Jugoslaviassa]] vuonna 1992 järjestetyssä kansanäänestyksessä 95,96 prosenttia Montenegron asukkaista kannatti liittoa Serbian kanssa eli liittymistä uuteen [[Serbia ja Montenegro|Jugoslavian liittotasavalta]]an ("Serbia ja Montenegro", "tynkä-Jugoslavia"). Muslimit, katolilaiset ja itsenäisyyttä kannattavat montenegrolaiset boikotoivat äänestystä. Itsenäisyyden kannattajat väittivät, etteivät vaalit olleet demokraattiset ja että valtio-omisteinen media oli lähettänyt federaatiota kannattavaa propagandaa.

Vuonna 1996 Montenegron [[Milo Đukanović]]in hallitus katkaisi välit tuolloin [[Slobodan Milošević]]in hallitsemaan Serbiaan, ryhtyi harjoittamaan omaa talouspolitiikkaansa ja otti valuutakseen käyttöön [[D-markka|Saksan markan]]. Myöhemmin valuutta vaihtui euroon [[Saksa]]n otettua sen valuutakseen. Hallitus kannatti itsenäisyysmielistä politiikkaa. Vuonna [[2003]] Jugoslavia muutettiin Serbia ja Montenegron valtioliitoksi ja perustuslaissa määrättiin, että osapuolet saisivat järjestää itsenäistymisestä kansanäänestyksen kolmen vuoden kuluttua.

21. toukokuuta 2006 järjestetyssä [[Kansanäänestys Montenegron itsenäistymisestä|kansanäänestyksessä]] 55,4 &nbsp;% (tarvittava määrä 55 &nbsp;%) kannatti Montenegron itsenäistymistä. Valtio julistautui itsenäiseksi [[3. kesäkuuta]] 2006 ja erosi sen ja [[Serbia]]n valtioliitosta. Montenegrosta tuli näin viides entisen [[Jugoslavia]]n osa, joka irrottautui [[Belgrad]]in alaisuudesta. Montenegro joutui liitosta eronneena osapuolena hakemaan itselleen kansainvälisen tunnustuksen sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenyyttä. [[Euroopan unioni]] tunnusti Montenegron [[12. kesäkuuta]] ja Serbia [[15. kesäkuuta]] 2006. Maasta tuli [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] 192. jäsen [[28. kesäkuuta]] 2006.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-17670524 | Nimeke = Montenegro Timeline | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = BBC News | Viitattu = 17.1.2015 }}</ref>

[[KuvaTiedosto:Mj-map.png|thumb|300pxpienoiskuva|Montenegro]]

Osana länteen suuntautunutta turvallisuuspolitiikkaansa Montenegro ilmoitti 31.8. elokuuta 2006 luopuvansa yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyvänsä 2&nbsp;500 miehen vahvuiseen ammattiarmeijaan.<ref>Yle Uutiset 31.8.2006</ref>

Montenegron merkittävimmät vientituotteet ovat metalliteollisuuden tuotteet, jotka käsittävät 62 &nbsp;% viennistä (vuonna 2004). Kokonaisviennistä 41 &nbsp;% käsittioli [[alumiini]]a. Bauksiittikaivokset ja sulattamon omistaa venäläinen miljonääri [[Oleg Deripaska]].<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Guardian | Nimeke= Europe's new golden coast | Osoite=http://www.guardian.co.uk/world/2007/jul/15/travel.travelnews | Ajankohta=15.7. 2007| Kieli={{en}} | Viitattu=4.5.2010 }}</ref> Seuraavilla sijoilla ovat juomat ja tupakka (18 &nbsp;%) ja puutavara (8 &nbsp;%).<ref>http://www.exportmontenegro.com/docs/Montenegro-Export-Promotion-Strategy.pdf</ref>

Maatalous painottuu lähinnä lampaiden ja vuohien laiduntamiseen.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 260 | Julkaisija = Könemann | Tunniste Isbn= ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 25.3.2008 | Kieli = }}</ref>

Maassa on viisi lentokenttää ja 250 &nbsp;km rautatietä. [[Bar]] on sen ainoa merkittävä satamakaupunki.<ref name="CIA"/>

[[KuvaTiedosto:Etnicka mapa Ciernahora.png|thumb|300pxpienoiskuva|Montenegron etniset ryhmät kuntakartalla: Violetilla merkityissä kunnissa on enemmistö etnisiä montenegrolaisia, keltaisella serbejä, vihreällä bosniakkeja, harmaalla albaaneita. Punaruskeissa kunnissa ei ole selkeää enemmistöä; pohjoisimmissa serbit ovat suurin ryhmä, eteläisimmissä montenegrolaiset]]

*[[montenegrolaiset]] 267 &nbsp;669 (43,16 &nbsp;%)

*[[serbit]] 198 &nbsp;414 (31,99 &nbsp;%)

*[[Montenegron bosniakit|bosniakit]] 48 &nbsp;184 (7,77 &nbsp;%)

*[[Montenegron albaanit|albaanit]] 31 &nbsp;163 (5,03 &nbsp;%)

*[[Montenegron bosniakit|muslimit]] 24 &nbsp;625 (3,97 &nbsp;%)

*[[Montenegron kroaatit|kroaatit]] 6 &nbsp;811 (1,1 &nbsp;%)

*[[Montenegron romanit|romanit]] 2 &nbsp;601(0,42 &nbsp;%)

*[[jugoslaavit]] 1 &nbsp;860 (0,3 &nbsp;%)

*[[makedonialaiset]] 819 (0,13 &nbsp;%)

*[[sloveenit]] 415 (0,07 &nbsp;%)

*[[unkarilaiset]] 362 (0,06 &nbsp;%)

*[[venäläiset]] 240 (0,04 &nbsp;%)

*[[Egyptiläiset (Balkan)|Balkanin egyptiläiset]] 225 (0,04&nbsp;%)

*[[italialaiset]] 127 (0,02 &nbsp;%)

*[[saksalaiset]] 118 (0,02 &nbsp;%)

*muut 2 &nbsp;180 (0,35 &nbsp;%)

*ei vastausta 26 &nbsp;906 (4,34 &nbsp;%)

*alueellinen identiteetti 1 &nbsp;258 (0,2 &nbsp;%)

*tuntematon 6 &nbsp;168 (0,99 &nbsp;%)

[[Luokka:Montenegro| *]]