Ero sivun ”Vesipuhveli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Vesipuhveli
| status =
| iucn =
| iucn_nimi =
| iucn_arvioija =
| iucn_vuosi =
| iucn_versio =
| iucn_viitattu =
| kuva = Wasserbüffel (25787818312).jpg
| kuvateksti =
Rivi 24:
| commonscat = Bubalus bubalis
}}
'''Vesipuhveli
==Taksonomia==
Vesipuhveli voidaan jakaa kahteen eri muotoon, kesyyn vesipuhveliin eli ''Bubalis bubalis'' ja [[villi vesipuhveli|villiin muotoon]] eli ''Bubalis arnee''. Eri tieteellisestä nimestä niitä ei yleensä määritellä eri [[alalaji|alalajeiksi]].<ref name="IUCN"/>
Itse kesy vesipuhevli voidaan jakaa kahteen tyyppiin, jokipuhveliin ja suopuhveliin. Kahdella tyypillä on toiettyjä eroja, jotka eivät liity pelkästään ulkonäköön. Jokipuhveleilla on 50 [[kromosomi]]a, kun taas suopuhveleilla niitä on 48. Molemmat tyypit voivat tästä huolimatta saada lisääntymiskykyistä jälkikasvua risteytyessään. Sen sijaan ne eivät risteydy [[nauta|naudan]] kanssa.<ref name="bovid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Bovids of the World : Antelopes, Gazelles, Cattle, Goats, Sheep, and Relatives | Vuosi = 2016 | Luku = | Sivu = 600-603 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-16717-6 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Jokipuhveli on jaettu lisäksi useisiin eri rotuihin, joista osa on hyvin erikoistuneita. Suopuhvelilla yhtä tarkkaa rotuerottelua ei ole.<ref name="bovid" />
==Ruumiinrakenne ja tuntomerkit==
Vesipuhvelilla on suuret sarvet, jotka kaartuvat tyvestä taakse- ja ulospäin sekä kärjestään vähitellen sisäänpäin. Vesipuhveli on isokokoinen ja voimakas eläin, jota ihmiset ovat pitäneet kotieläimenä tuhansia vuosia, ja siitä on haarautunut erillinen kesy vesipuhveli, joka on villinä luonnossa elävää pienikokoisempi. Kesystä vesipuhvelista on jalostettu päärodut jokipuhveli ja suopuhveli. Kesy ja villi vesipuhveli voivat lisääntyä keskenään. Aikuisen kotieläimenä pidetyn vesipuhvelin paino voi vaihdella 300–600 kg:n välillä. Villinä luonnossa elävän puhvelilehmän paino voi olla jopa 800 kg ja sonnin 1 200 kg. Villinä luonnossa elävän vesipuhvelisonnin keskimääräinen paino on 900 kg, pituus 2,4–3 metriä ja korkeus hartioiden kohdalta 1,7 metriä.
==Elintavat ja -ympäristö==
Rivi 42 ⟶ 47:
== Vesipuhveli Euroopassa ==
Vesipuhvelin [[Fossiili|fossiileja]] on löydetty Euroopasta [[pleistoseeni]]ajalta. Ilmaston muutoksen myötä laji katosi pitkäksi aikaa, kunnes se omaksuttiin kotieläimenä jälleen. Sen katsotaan levinneen muun muassa [[Mesopotamia]]n kautta Kaakkois-Aasiasta. Leviämisreiteistä on vaihtelevia käsityksiä: On esimerkiksi esitetty, että [[hunnit]] olisivat tuoneet lajin [[Pannonia]]n kautta. Tätä vastaan on tosiasia, että Euroopassa on jokityypin eläimiä eikä kiinalaisia suopuhveleita, joita on todettu hunneilta. Toisaalta esitetään, että laji olisi levinnyt [[Arabit|arabien]] välityksellä Lähi-idän kautta. Puhveleja on kasvatettu perinteisesti eräissä [[Balkan]]in maissa, mutta merkittävimmin [[Italia]]ssa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.agraria.org/zootecnia/bufali.htm|nimeke = Bufalo - Bubalus bubalis|julkaisu = Agraria.org|julkaisija = |viitattu = 4.10.2015|tekijä = |ajankohta = |kieli = {{it}} }}</ref>
==Lähteet==
| |||