'''Etanat''' on nimitys, jota tavallisimmin käytetään kaikista täysin tai lähes kuorettomista (äyriäisistä)[[Maakeuhkokotilot|maakeuhkokotiloista]] (Stylommatophora).<ref name="Otava">{{Kirjaviite | Nimeke = Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1974| Tekijä = Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.)| Sivut = 198–200| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 951-1-01065-4 }}</ref><ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 4. osa (Juusten–Kreikka) | Sivut = 3210–3212 | Luku = Kotilot ja etanat | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Isbn = 951-1-04658-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiainen, Jorma O| Nimeke = Koululaisen tietosanakirja| Vuosi = 1992| Sivu = 335| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Isbn = 951-20-4045-X}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Leo Lehtonen, Pekka Nuorteva, Pertti Seiskari | Nimeke = Eläinoppi 2 | Sivu = 38 | Luku = Kotilot – kierteisiä kakkikuorta kantavia nilviäisiä | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1972 | Isbn = 951-0-04903-4}}</ref> Etanat eivät muodosta yhtenäistä [[Taksonomia|taksonomista]] ryhmää, vaan monet eri maakeuhkokotiloiden kehityshaarat ovat itsenäisesti mennettäneet kuorensa [[evoluutio]]n myötä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sturm, Charles F. & Pearce, Timothy A. & Valdés, Ángel (toim.)| Nimeke = The Mollusks: A Guide to Their Study, Collection, and Preservation| Vuosi = 2006| Sivu = 263| Julkaisupaikka = Boca Raton, Florida| Julkaisija = Universal Publishers| Isbn = 1-58112-930-0| www = https://books.google.fi/books?id=-NbmHx93s8gC&pg=PA263#v=onepage&q&f=false| www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa| Viitattu = 16.9.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref> Etanoiksi kutsuttuja lajeja on muun muassa [[Siruetanat|siruetanoiden]] (Arionidea) ja [[Harjaetanat|harjaetanoiden]] (Limacidae) heimoissa. Toisinaan nimitystä etanat on kuitenkin käytetty myös maakeuhkokotiloiden lahkon suomenkielisenä nimenä, jolloin se käsittää myös kuorellisia lajeja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietosanakirja. 2. Confrater–Haggai| Vuosi = 1910| Sivu = 876| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tietosanakirja-osakeyhtiö| www = http://runeberg.org/tieto/2/0468.html}}</ref><ref name=Factum /><ref name=NS>{{kirjaviite | Nimeke = Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–K) | Sivu = | Luku = Etana | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY | Vuosi = 1989| Isbn = 951-0-09105-7 | Selite = (Näistä lähteissä ei mainita nimeä maakeuhkokotilot, mutta yhtäpitävästi kaikissa kolmessa hakusanan ”etana” kohdalla esiintyy myös tieteellinen nimi Stylommatophora.)}}</ref> Kuorettomia merikotiloita kutsutaan [[Merietana|merietanoiksi]].
Muista kotiloista poiketen etanoilla ei ole kalkkikuorta, mutta niiden selässä on kalkkikilpi.<ref name=Factum>{{kirjaviite | Nimeke = Factum : uusi tietosanakirja, 2. osa (Dio–Håv) | Sivu = 122 | Luku = Etanat | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 2003 | Isbn = 951-35-6641-2}}</ref>
